Suomi 100 Vastuunjako 40 vuotta

Uudisrakentamisen trendit 2016 – Kasvussa yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja uudiskohteiden brändäys

Kiinteistökalenteri 2018 boksi

Uudisrakentamisessa on nähtävissä yhä selvemmin väestön kasvun ja asumistottumuksien muutoksien vaikutukset. Yksin asuminen ja ikääntyminen luovat uusia vaatimuksia uudisrakentamiselle. Myös kaupungistuminen, aluekehitys ja neliöiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen näkyvät edelleen tulevana vuonna.

Uudisrakentamisessa mietitään entistä enemmän yksittäisen rakennuksen lisäksi suurempien alueiden kehitystä ja niin kutsuttua korttelirakentamista. Kaupungit pyrkivät kaavoittamaan isompia alueita kerralla, mikä edesauttaa alueen kehitystä ja yhtenäistä ilmettä.

”Kaavoittajat ovat halukkaita kuulemaan, mitä asukkaat alueelta toivovat ja ennen kaikkea tarvitsevat.  Alueiden ja rakennusten suunnitteluun otetaan myös yhä aikaisemmassa vaiheessa mukaan asuntojen välittäjiä ja potentiaalisia asukkaita. Lisäksi halutaan kunnioittaa alueelle tyypillisiä ominaisuuksia”, Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagman kertoo.

”Uudiskohteiden entistä voimakkaampi brändääminen on myös yleistymässä; taloille annetaan alueen perinteisiin ja historiaan tai itse rakennukseen viittaavia nimiä. Myös kokonaisia kortteleita nimetään ja personoidaan brändäämisellä”, Hagman kertoo.

Yleisesti uudisrakentamisen odotetaan elpyvän ensi vuonna parin vuoden hiljaiselon jälkeen. ”Kuluva vuosi on ollut vaisu uudisrakentamisen markkinoilla. Ensi vuosi näyttää kuitenkin jo positiivisemmalta, ja uudishankkeiden projektialoitukset ovat piristymässä”, arvioi Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki.

Yksin asuvien määrä lisää yhteisöllisyyden tarvetta

Muutokset väestön asumisessa vaikuttavat uudisrakentamiseen. 1–2 hengen kotitalouksia on Tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 75 prosenttia. Yksin asuvien määrän lisääntyminen on luonut kasvavaa tarvetta paitsi pienemmille asunnoille ja tehokkaammalle neliöiden hyödyntämiselle, myös yhteisöllisyyden luomiselle rakentamisen keinoin. Esimerkiksi erilaisia taloyhtiöiden harrastetiloja on alettu rakentamaan yhä enemmän.

”Jatkossa taloyhtiöihin rakennetaan entistä enemmän luontevia yhdessä tekemisen mahdollistavia tiloja ja harrastepaikkoja. Taloyhtiöitä pyritään aktivoimaan rakentamisella. Tämä koskee muutakin kuin senioriasumista”, Hagman kertoo.  ”Näiden tilojen suunnittelussa on kuitenkin oltava huolellinen, jotta ei rakenneta tiloja, joita taloyhtiön asukkaat eivät käytä”.

Uusien asuntojen neliöhinnat ovat nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla rajusti. ”Rakentajat ja rakennuttajat ovat pyrkineet kehittämään ratkaisuksi asuntoja, joissa neliöiden määrä pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi, ja siten asuntojen kokonaishinnat alas. Pääkaupunkiseudulle onkin rakenteilla kerrostaloja, jossa pienimmät yksiöt ovat 20,5 neliötä, kaksiot 33 neliötä, kolmiot 52,5 neliötä ja neljän huoneen asunnot vain 74 neliön kokoisia.  Tällaisissa yhtiöissä tarve yhteisille tiloille, kuten talopesula- ja saunatiloille, on suuri”, Hagman kertoo.

Senioriasumisen tarpeet vaikuttavat myös uudisrakentamisen suunnitteluun

Ikääntyvä väestö asettaa vaatimuksia asuntojen esteettömyydelle ja palveluiden saatavuudelle. Aluekehitys ja korttelirakentaminen näkyvät myös hoivarakentamisessa; senioritaloja pyritään rakentamaan palveluiden läheisyyteen, jotta asuminen omassa kodissa olisi mahdollisimman pitkään mahdollista.

”Senioriasumista aletaan miettiä hyvissä ajoin ennen eläköitymistä. Eläkeiän lähestyessä hankkiudutaan eroon omakotitaloista, ja siirrytään palveluiden ääreen kaupunkiin. Varsinkin arvoalueilla uusien kerrostaloasuntojen ostajat ovat usein iäkkäämpiä ihmisiä”, Hagman sanoo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti