- Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on ensimmäinen iso askel, seuraavaksi tulee tarkasteluun rakennusten hiilijalanjälki. Tämä kehitys antaa puurakentamiselle mahdollisuuksia uusia vahvuuksia, jotka perustuvat nykyistä parempaan rakentamisen laatuun ja teolliseen esivalmistukseen, painottaa Lamminaho.

Aalto-yliopiston talotekniikan instituutin johtajana toiminut ja yritysten rahoittamaa talotekniikan lahjoitusprofessuuria hoitanut diplomi-insinööri Heikki Lamminaho näkee talotekniikan ja teollisen rakentamisen luovan pohjaa tukevaisuuden vihreälle ja älykkäälle rakentamiselle.

- Tulemme saavuttamaan parhaimmillaan jopa 70 prosentin säästöjä asumisen lämmityksen energiankulutuksessa, kun paremman rakentamisen laadun ansiosta rakennusten tiiviys paranee ja energiankäyttö tehostuu.

Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus on pudonnut kolmannekseen. Lamminaho uskoo, että EU:n asettamien päästöjen vähentämisen tavoitteiden seurauksena joudutaan tarkastelemaan koko rakennetun ympäristön päästötasetta.

- Ympäristötehokkaan rakentamisen seurauksena on mahdollisuus yhtä aikaa vähentää rakentamisen ja asumisen päästöjä sekä tuottaa paremmin arvonsa säilyttävää kiinteistökantaa, muistuttaa Lamminaho. Rakentamisen laadun parantamiseen tähtäävät tavoitteet ovat taloudellisesti perusteltuja, koska ne tuovat lisäarvoa kiinteistöissä olevan kansallisvarallisuutemme säilyttämiseksi.

Rakennusmateriaalien merkitys kasvaa

Pääosa eli 80 prosenttia rakennusten hiilijalanjäljestä tulee käytön aikaisesta kulutuksesta, kun rakentamisen materiaalien ja tuotannon merkitys on viidenneksen luokkaa. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kyetään käytön aikaista osuutta alentamaan puoleen ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa jopa neljännekseen. Tämän kehityksen myötä rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotantotapojen merkitys hiilipäästöjen tuottajana suhteellisesti kasvaa.

- Kun nyt pääosa rakentamisen materiaalien päästöistä tulee betoni- ja terästuotteiden valmistuksesta ja käytöstä, on tulevaisuudessa pyrittävä korvaamaan näitä päästöttömillä ja uusiutuvilla materiaaleilla. Ympäristötehokkaalla rakentamisella saavutetaan paljon etuja. Energiansäästön ja vähäisempien hiilipäästöjen lisäksi tällaisella rakennuksella on pienemmät käyttökustannukset, se säilyttää arvonsa paremmin, siinä on pienemmät taloudelliset riskit sijoittajalle ja ympäristötehokas rakentaminen tuo omistajalle lisäksi myönteisen imagohyödyn, kuvailee Lamminaho tulevaisuuden vähäpäästöisen rakentamisen etuja.

Eri rakentamisen materiaaleja ei Lamminahon mielestä tule asettaa vastakkain, koska kaikkia tarvitaan kun rakennetaan kestäviä ja viihtyisiä taloja. - Puurakentamisen läpimurron on perustuttava laadukkaaseen valmistukseen ja uusiin lisäarvoa tuottaviin asiakashyötyihin, joita asukas arvostaa. Talotekniikka ja sähköiset langattomat informaatiojärjestelmät tarjoavat asumiseen lisäarvoa tuovaa teknologiaa, sanoo Lamminaho.

- Puurakentamisessa ei pidä asettaa tavoitteeksi perinteisten yksiöiden ja kaksioiden tuottaminen, vaan käyttää puurakentamisen vahvuutta rakentaa muuntojoustavia eri kokoisia tiloja. Muunneltava tila ja talotekniikan jousto sallivat tilan käytön erityyppiseen asumisen käyttöön elinkaaren aikana. Kerrostaloasuntoonkin tulee tarjota asukkaalle mahdollisuus osallistua itse suunnitteluun ja vaikuttaa vaikkapa keittiökalusteiden hankintaan, kuvailee Lamminaho joustavan rakentamisen mahdollisuuksia.

Korjausrakentaminen kannattaa

Tulevaisuuden isona trendinä Lamminaho näkee älykkään ekotehokkaan rakentamisen, jonka seurauksena esimerkiksi asumisen tarpeen ja käytön mukaisissa lämpötilasäädöissä saavutetaan digitaaliteknologian ansiosta aivan uudenlaista tarkkuutta, säästöjä ja talotekniikan käytettävyyttä.

Talojen energiatodistuksia Lamminaho vertaa autojen päästömittauksiin. Kun päästömittaus tuli pakolliseksi autoihin, autoteollisuus ryhtyi valmistamaan vähäpäästöisiä autoja. Autoteollisuus teki ekotehokkaasta, alhaisen hiilijalanjäljen omaavasta autosta menestystuotteen.

- Ekotehokkuus on mahdollisuus, kun sen oivaltaa. Hiilijalanjälki tulee myös asuntokauppaan, jossa energiatodistus on vain välivaihe, ennakoi Lamminaho. Tulevaisuudessa asuntojen ostopäätöksiä tehdään rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen perusteella.

Lamminahon mielestä yhteiskunnan kannattaisi tukea muutosta energiatehokkaaseen ja hiilivapaaseen asumiseen. - Esimerkiksi korjausavustusten suuntaaminen energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen tuo hyötyjä kaikille monella tasolla. Korjausrakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä, se tuottaa verotuloja, vähentää energian kokonaiskulutusta ja auttaa pääsemään ilmastotavoitteisiin.

Talotekniikan kehittyessä rakennusalalle tarvitaan Lamminahon mielestä energiatehokkaat ratkaisut hallitsevia kokonaispalvelun tuottajia, koska asukkaille energiaremontin teettäminen on tänä päivänä liian hankalaa. Kansantaloudellisesti vanhan asuntokannan energiatehokkuuden korjaaminen on välttämätöntä.

- Talotekniikka on tuotava rakentamiseen ja moduulien valmistukseen siten, että esimerkiksi ilmanvaihtokanavat voidaan asentaa teollisesti valmistettuihin elementteihin. Näin voidaan hyödyntää talotekniikan ratkaisuja parhaiten ja estää sen jälkiasentamisesta aiheutuvia rakentamisen virheitä. Uuden talotekniikan hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta, osaavia suunnittelijoita ja teollisia toimijoita, muistuttaa Lamminaho.

Kevään yhteishaun perusteella voi hyvin sanoa, että nuorten kestosuosikki eli LVI-ala jatkaa hyvää menestystään opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa. Talotekniikan perustutkintoon hakeneiden määrästä kertova vetovoimaluku kasvoi jälleen edellisvuodesta. Tänä vuonna se oli 1,66.

LVI-ala menestyi yhteishaussa hyvin verrattuna muuhun rakennusalaan. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n asiantuntijan Juha-Ville Mäkisen mukaan tämä viestii siitä, että nuorten keskuudessa on ymmärretty se tosiseikka, että LVI-alan työt eivät ole sidoksissa vain uudisrakentamiseen.

-Itse asiassa suurempi osa jäsenyritystemme liikevaihdosta tulee nykyään jo korjausrakentamisesta. Myös huolto on kasvanut merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi, Mäkinen kertoo.

LVI-ala edelläkävijänä ammattikoulutuksessa

LVI-alan opetus on uudistunut viime vuosina ja alaa pidetäänkin monessa suhteessa edelläkävijänä tekniikan ja liikenteen alojen ammattikoulutuksessa. Mäkisen mukaan alan työmarkkinajärjestöt käyvät parhaillaan Opetushallituksen kanssa neuvotteluja siitä, miten palveluosaaminen ja siihen liittyvät ammattitaitovaatimukset voidaan liittää talotekniikan perustutkintoon.

-Yhteistyö Opetushallituksen kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja tutkintovaatimukset ovat hyvin linjassa työelämän tarpeiden kanssa. Itse uskon, että alan tutkintojen työelämävastaavuus ja linjakas toiminta oppilaitoksissa ovat tärkeässä roolissa, kun suosion jatkumista ja jopa kasvua selitetään, Mäkinen sanoo.

Vetovoimaluku kertoo aloituspaikkojen ja niitä hakeneiden ensisijaisten hakijoiden suhteen eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut kutakin aloituspaikkaa kohden.

Urakkahinnat syövät kannattavuutta

LVI-alan kilpailun kiristyminen korostuu Uudellamaalla. Suhdannekyselyyn vastanneet LVI-urakoitsijat ilmoittivat tarjottujen ja toteutettujen urakkahintojensa pudonneen viime syksystä jopa 10 %, vaikka panoskustannukset ovat nousseet merkittävästi. Yli puolet vastaajista arvioi hintatason säilyvän ennallaan myös syksyllä. Kilpailutilanne ja urakkahintojen alenemisen yhteisvaikutus tuntuu LVI-urakoitsijoiden kannattavuudessa. Puolella vastaajista se oli viime vuonna vain tyydyttävä.

Hyvä tilauskanta

Rakentaminen on Uudellamaalla vilkkaampaa kuin muualla Suomessa: LVI-yritykset pystyvät vastaamaan 71 %:iin tarjouksista, joista joka viides realisoituu. Kyselyyn vastanneiden yritysten täystyöllistävä tilauskanta riittää 5,6 kuukaudeksi. Tämä näkyy alan kelvollisessa työllisyystilanteessa: lomautettuna on vajaa 7 % työvoimasta, ja LVI-urakoitsijat arvioivat palkkaavansa syksyllä jopa lisää työvoimaa.

Korjausrakentamisen potentiaali käyttämättä

Uusimaalaiset LVI-urakoitsijat arvioivat uudisrakentamisen volyymin muuta maata paremmaksi, ja syksyksi nähdään vähäistä parannusta. Uudellamaalla on valtavasti ikääntyvää, taloteknisten peruskorjausten tarpeessa olevaa rakennuskantaa, mutta potentiaaliinsa nähden korjausrakentaminen vilkastuu syksyyn mennessä vain vähän.

- Laadukas kiinteistönpito edellyttää panostuksia, mutta siihen kannattaa panostaa. Korjausvelan ehkäisy on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen. Asuinrakennusten kulumisen ja tehtyjen korjausten välille on 2000-luvulla jäänyt vuosittain noin kolmen miljardin korjausvelka, LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimitusjohtaja Jari Syrjälä muistuttaa.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n maaliskuussa 2013 toteuttamaan suhdannekyselyyn vastasi 23 uusimaalaista jäsenyritystä, jotka työllistävät lähes 700 LVI-ammattilaista.

Haja-asutusalueilla ympäri Suomen käynnistyy jälleen kymmeniä neuvontahankkeita. Neuvonnalla pyritään varmistamaan, että kiinteistöjen omistajat saavat luotettavan tiedon siitä, tarvitseeko kiinteistön jätevesien käsittelyä parantaa. Neuvontahankkeita on listattu ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivulla ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta. Ympäristöministeriö on rahoittanut neuvontaa 1,22 miljoonaa eurolla tänä vuonna.

Kuudennen kerran järjestettävää jätevesiviikkoa koordinoivat ympäristöministeriö sekä Suomen ympäristökeskus, joka viestii viikon aikana muun muassa jätevesijärjestelmien useista vaihtoehdoista. Jätevesiviikon viestintään osallistuu myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry aiheenaan "Kurkkaa jätevesikaivoon", minkä tavoitteena on opastaa kiinteistönomistajia tutustumaan paremmin jätevesijärjestelmäänsä. Käymäläseura Huussi ry kertoo, että kuivakäymälä voi olla hyvä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Muoviteollisuus ry puolestaan tiedottaa jätevesijärjestelmien oikean huollon merkityksestä. Viikkoon osallistuu muun muassa yhdistyksiä, yrityksiä ja viranomaisia, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia ja neuvontaa.

Haja-asutus sijaitsee suurelta osin alueilla, joilla jätevesien vaikutukset näkyvät herkästi pohja- tai pintavesissä. Jätevedet likaavat enimmäkseen ihmisten omaa lähiympäristöä.

Lisätietoa:

•    Jätevesineuvonta
•    Jätevesiviikko 15.-21.4.2013
•    Haja-asutuksen jätevedet
 

Eniten vettä tuhlataan suihkussa. Kuuman veden käyttöä kannattaisi kuitenkin tarkkailla, sillä 20 % kotitalon kaikesta energiasta kuluu käyttöveden lämmittämiseen. Kuuma vesi on yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. - Kuuman veden käytön vähentäminen on tärkein asia, johon asukas voi vaikuttaa heti ja helposti, Kauranen jatkaa.

Säästöä säännöllisellä viestinnällä

Isännöintiliiton teettämän Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset paljastivat, että asukkaat tuntevat taloyhtiöiden hallitusten mielestä energia-asiat huonosti tai erittäin huonosti. 85 prosenttia vastaajista piti energia-asioista tiedottamista kuitenkin erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

- Nopein ja tehokkain tapa vähentää esimerkiksi juuri vedenkulutusta taloyhtiössä on neuvoa asukkaita käyttämään vettä järkevästi. Taloyhtiön hallituksen vastuulla on huolehtia, että asukkaille viestitään energia-asioista säännöllisesti. Isännöinti hoitaa viestinnän käytännössä, Kauranen huomauttaa.

Näin käytät vettä järkevästi

• Älä lotraa! Sulje vesihana aina, kun et käytä vettä. Suihkussa vettä säästyy 12 litraa minuutissa, kun hanan pitää kiinni saippuoinnin ja hiustenpesun ajan.
• Ilmoita heti taloyhtiösi huoltoyritykselle, jos huomaat, että wc-istuin tai vesihana vuotaa. Taloyhtiön vesilasku saattaa vuotavien wc-istuinten takia kasvaa jopa tuhansilla euroilla kuukaudessa.
• Tiskaa astiat astianpesukoneessa. Astioiden peseminen astianpesukoneessa on huomattavasti energiatehokkaampi kuin käsin tiskaus. Juoksevan veden alla tiskaamiseen kuluu jopa 120 litraa vettä 10 minuutissa.

Bauer Watertechnologyn kemikaaliton, sähkömagneettinen vedenkäsittelylaite toi vaihtoehtoisen ratkaisun putkisto-ongelmiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Bauer Watertechnologyn toimitusjohtajan Veikko Timosen mukaan toimintavuosien aikana on asennettu tuhansia laitteita omakotitaloista teollisuuslaitoksiin ja niillä on säästetty parhaimmillaan kolmannes energiakuluissa.

Bauerin vedenkäsittelylaitteen avulla monet taloyhtiöt ovat päässeet eroon vuotavista putkista ja hanoista sekä kylmistä pattereista. Energian kulutus kiinteistöissä on vähentynyt ja asumismukavuus parantunut. Puhdas putkisto merkitsee myös parempilaatuista vettä ja pidentää putkistojen ja vettä käyttävien kodinkoneiden käyttöikää. Kalliita ja hankalia putkiremontteja voidaan siirtää vuosilla eteenpäin.

Bauer-vedenkäsittelylaitteiston edut ja toimivuus on todettu esimerkiksi kansainvälisesti arvostetun professori Simo Pehkosen tutkimuksessa sekä VTT:n Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit -selvityksessä vuonna 2009. VTT:n selvityksessä todetaan, että menetelmällä voidaan poistaa saostumista johtuvat virtaushäiriöt ja ehkäistä siten korroosiota.

Maksoi itsensä vuodessa

Kuopiolainen Asunto Oy Särkiniemen Haka kulutti energiaa lämmityskaudella 2012 vähiten koko historiansa aikana. Laitehankinta maksoi itsensä takaisin ensimmäisen vuoden aikana. Sen jälkeen energiakulutuksessa on säästetty kymmeniä tuhansia euroja. Bauer-vedenkäsittelylaite asennettiin yhtiöön kolme ja puoli vuotta sitten.

– Suomalainen osaaminen rakennusten kaikkia sääoloja kestävän ulkovaipan tekemisessä on aivan huippuluokkaa. Olemme myös edelläkävijöitä esimerkiksi lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon käytössä. Viime kesänä annetut kokonaisenergiatarkasteluun siirtyneet energiatehokkuusmääräykset veivät meidät lainsäädännön osalta kertaheitolla kehityksen eturiviin, kertoo arkkitehti Kimmo Lylykangas, jonka arkkitehtitoimisto keskittyy lähes pelkästään passiivitalojen suunnitteluun. Parhaillaan Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykankaalla on suunnittelussa passiivitaloja noin 20 000 kerrosneliömetrin edestä ja niitä on valmistumassa noin 4 500 kerrosneliömetriä.

Passiivitalot ovat erittäin vähän energiaa kuluttavia rakennuksia, jotka täyttävät sovitut tunnusluvut lämmitysenergiatarpeen, kokonaisprimäärienergiatarpeen ja ilmavuotoluvun osalta. Passiivitalo ei ole rakennuskonsepti tai standardi, vaan vapaaehtoisesti asetettava energiatehokkuustavoite. Passiivitalossa pieni energiantarve saavutetaan ulkovaipan ominaisuuksien avulla sekä ilmanvaihdon tehokkaalla lämmön talteenotolla.

Vaikka viime kesänä voimaanastuneet hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen tähtäävät rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ovat herättäneet paljon julkista keskustelua, Lylykankaan mukaan valtaosa suomalaisista rakentajista haluaa rakentaa talonsa mahdollisimman energiatehokkaaksi – kunhan rakentamiskustannukset eivät nouse kohtuuttomasti. Rakentajat eivät välttämättä mieti hiilidioksidipäästöjä, vaan talon tulevia lämmitys- ja ylläpitokustannuksia.

– Rakennustarviketeollisuuden tuotteet ovat kehittyneet voimakkaasti, joten energiatehokkaiden talojen rakentaminen tulee koko ajan edullisemmaksi ja helpommaksi, Lylykangas sanoo.

Muut Pohjoismaat ja Saksa ovat edelläkävijöitä passiivitalojen ja muun kestävän rakentamisen tiellä, mutta uuden lainsäädännön myötä uusi rakennuskanta tulee pärjäämään verrokeilleen. Myös vanhat rakennukset muuttuvat hiljalleen energiatehokkaammiksi, kun korjausrakentamisen uudet energiatehokkuusmääräykset astuvat voimaan ensi kesänä. Lylykangas vakuuttaa, että järkevästi toteutetulla korjausrakentamisella vanhan talon energiankulutusta voidaan merkittävästi pienentää ilman, että korjauskustannukset nousevat pilviin.

Monta vuotta Aalto-yliopiston arkkitehtiosaston opettajana toiminut Lylykangas on huolissaan arkkitehtien ja muiden rakennussuunnittelijoiden kestävän rakentamisen koulutuksen riittämättömyydestä. Hän on huolissaan siitä, pysyykö suomalaisten suunnittelijoiden koulutus ja osaaminen ajan tasalla, kun rakennettuun ympäristöön kohdistetaan yhä uusia vaatimuksia. Suunnittelun ohessa konsultointia harjoittava Lylykangas luennoi edelleen joillakin Aalto-yliopiston kursseilla sekä kiertää eri tilaisuuksissa kertomassa energiatehokkaasta rakentamisesta.

Vakuutusyhtiöiden koti- ja kiinteistövakuutuksista maksamat korvaukset vuotovahingoista kasvoivat viiden vuoden aikana 50 prosenttia ja nousivat 140 miljoonaan euroon vuonna 2011. Loput 22 miljoonaa euroa maksettiin maatila- ja muista vastaavista omaisuusvakuutuksista.

Finanssialan Keskusliiton johtavan asiantuntijan Petri Meron mukaan vuotovahingot ovat euromääräisesti suurin vahinkolaji sekä koti- että kiinteistövakuutuksissa.

” Vuotovahinkojen aiheuttamat korjauskustannukset ovat itse asiassa paljon suuremmat kuin vakuutusluvut kertovat. Vakuutushan ei korvaa kosteusvahinkoja vaan ainoastaan vuotovahinkoja. Vakuutusehtoihin kuuluvat myös putkiston ikävähennykset, jotka vanhan putkiston kohdalla voivat olla jopa puolet vahingon arvosta,” Mero sanoo.

Vesi-Instituutti WANDER tarttui vuonna 2010 tähän isoon rakennuskantaa uhkaavaan ongelmaan. Se käynnisti yhteistyökumppaniensa kanssa ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta KIITOS” -projektin, jonka loppuraportti on juuri valmistumassa.

Vuoden 2012 lopussa päättyneen projektin tavoitteena oli löytää keinoja muun muassa vuotovahinkojen ehkäisemiseen. Loppuraportin mukaan suunnittelun, asennustyön ja valvonnan laatua samoin kuin tuotetietoisuutta on pystyttävä kohentamaan, koska vesivuotojen aiheuttamat vahingot johtuvat sekä suunnittelusta että virheistä ja laiminlyönneistä rakentamisen eri vaiheissa, käyttöönotossa ja käytön aikana.

Vesi-Instituutin johtaja Martti Latvan mielestä rakentamisen laadun parantamiseen onkin tartuttava tosissaan.

KIITOS-projekti muodostui kolmesta osa-alueesta. Ensimmäisessä luotiin perustietokanta, joka sisältää kaiken oleellisen tiedon kiinteistöjen vesijärjestelmistä Suomessa. Toisessa kerättiin tietoa pilottikohteista ja luotiin käytännön toiminnan hallintaan keskittyvä kohdetietokanta. Pilottikohteina olivat Raumalle vuonna 2011 valmistunut Teknologiatalo Sytytin ja Porissa rakenteilla oleva DiaVilla, joka on vuokrakerrostalo yli 80-vuotiaille. Kolmannessa kokonaisuudessa pyrittiin kehittämään kiinteistöjen vesijärjestelmien riskien arviointia ja hallintaa.

Tuotehyväksyntä pakolliseksi

”Suomalaisten rakentamissäädösten mukaan vesilaitteistoihin saa asentaa vain tarkoitukseen soveltuvia, testattuja ja tarkastettuja tuotteita. Koska myydä saa kuitenkin mitä tahansa, tyyppihyväksyttyjä edullisempia ja mahdollisesti huonolaatuisempia tuotteita käytetään asennuksissa varmasti jatkossakin. Tuotehyväksyntävaatimuksia pitäisi päivittää erityisesti materiaalin osalta ja hyväksyntä saada pakolliseksi myös Suomessa kuten esimerkiksi Tanskassa”, kertoo kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto Vesi-Instituutista.

Kaunisto toteaa tilanteen tuotehyväksynnän suhteen olevan Suomessa sekava.

”Vaikka rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi 1. heinäkuuta 2013, merkinnän käyttöönoton ajankohdasta vesijärjestelmien tuotteiden kohdalla ei ole tietoa. Saattaa olla, että alkuvaiheessa CE-merkintä tulee käyttöön esimerkiksi putkille, mutta ei hanoille. Todennäköisesti Suomessa on jatkossakin sekä CE-merkittyjä että tyyppihyväksyttyjä vesijärjestelmien tuotteita.

Tyyppihyväksynnän käytännössäkin olisi Kauniston mielestä korjattavaa.

”Olisi toivottavaa, että VTT suorittaisi tyyppihyväksyntään liittyvät ulkoisen laadunvalvonnan tarkastukset paikan päällä kaikissa tapauksissa. Käytäntö vastaisi tällöin useimpien muiden Euroopan maiden menettelyä. Esimerkiksi Saksan, Englannin ja Alankomaiden tuotehyväksyntään liittyvästä jatkuvasta laadunvalvonnasta vastaavat kyseisten maiden sertifiointilaitokset, joiden tarkastajat käyvät suomalaisissakin tuotantolaitoksissa 1–2 kertaa vuodessa.”

LVI-asentajien työ luvanvaraiseksi

LVI-suunnittelijoilla ja vastaavilla työnjohtajilla on Suomessa pätevyysvaatimukset, mutta itse asennustyön saa tehdä kuka tahansa.

KIITOS-projektissa todettiinkin LVI-asentajien luvanvaraisuus tarpeelliseksi, vaikuttaahan LVI-asentajien työn laatu oleellisesti vesijärjestelmien luotettavuuteen ja käyttövarmuuteen.
Mikäli LVI-asentajien luvanvaraisuudesta ei saada viranomaissäädöstä, asiaa olisi raportin mukaan edistettävä vapaaehtoisilla menettelyillä. Suomalaisten asentajien ammattitaitoa voidaan parantaa koulutuksella, mutta ulkomaiseen työvoimaan suomalainen koulutusjärjestelmä ei ulotu.

Vesi-Instituutilta vapaaehtoista koulutusta

Vesi-Instituutti on suunnitellut LVI-asentajille kiinteistöjen putkistojen hygienia-asioista vastaavanlaista vapaaehtoista koulutusta ja osaamistestausta kuin on vesilaitosten henkilökunnalle tarkoitettu osaamistesti, niin kutsuttu vesityökortti. Myös vesilaitosten vesijohtoverkostojen asentajien pitäisi suorittaa vesityökortti.

”Tämä sai kannatusta projektin johtoryhmässä, samoin vertailuanalyysi sähköalan menettelyihin, joihin sisältyvät tiukka valvonta ja sähköasentajien pakolliset turvallisuuskurssit kolmen vuoden välein. Ruotsissa toimivasta Säker Vattenistallation -toiminnasta koulutuksessa, oikeiden asennustapojen ohjeistamisessa sekä alan yritysten ja asentajien auktorisoinnissa voi myös ottaa oppia”, kertoo Latva.
KIITOS-projektin raportissa muistutetaan, että myös asukkaiden pitäisi osata vaatia töihinsä vain koulutettuja asentajia.

Samoin rakennusvalvontaa pitäisi tehostaa. ”Rakennusvalvonnan toteuttaminen riippuu kunnasta, ja joissakin kaupungeissa resurssit ovat liian vähäiset. Rakennusvalvonnan ulkoistaminen voisi parantaa tilannetta, kunhan palveluntarjoajien ammatillinen pätevyys varmistetaan. Koska rakentamisessa usein tähdätään vain minimitasoon, rakentamisen laatua pitäisi parantaa myös rakentamismääräyksiä tiukentamalla”, Martti Latva vaatii.

Suomen ensimmäisellä älykkäiden energiajärjestelmien mallialueella Helsingin Kalasatamassa hyödynnetään ja testataan useita koko maailman mittakaavassa uusia älykkään sähköjärjestelmän ratkaisuja. Ne turvaavat luotettavan sähkönjakelun ja tehokkaan energiankäytön sekä mahdollistavat uusiutuvan energiantuotannon mittavan hyödyntämisen.

”Älykäs kauko-ohjattava muuntamo kaupunkiolosuhteissa, vikasietoinen rengasverkko Kalasatamakeskuksen sähkönsyöttöön, mittava sähkövarasto ja kiinteistön kysyntäjoustovalmiudet uusiutuvan tuotannon tueksi. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat ja alueen toimijat voivat hyödyntää kestävän kehityksen energiajärjestelmiä mukavuudesta tai luotettavuudesta tinkimättä”, listaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä Kalasataman uusia ratkaisuja.

Katkot kymmenykseen ja sähköä varastoon

Kaupunkiympäristössä hyödynnettävä älykäs kauko-ohjattava muuntamo vähentää sähkökatkosten keston noin kymmenykseen. Vaikka sähkökatkot kaupunkiympäristössä ovat tyypillisesti kaivinkoneiden aiheuttamia ja harvinaisia, ovat niiden haittavaikutukset sitäkin merkittävämmät. Kun vikapaikka kyetään paikallistamaan nopeasti, mahdollistaa se vioittuneen verkon osan eristämisen valvomon kauko-ohjauksella.

”Myös Kalasatamakeskuksessa hyödynnettävä rengasverkko on ensimmäinen lajissaan maailmanlaajuisesti. Siinä sähkönsyöttö on päällä jatkuvasti kahdesta suunnasta. Ratkaisu turvaa katkottoman sähkönsaannin kiinteistölle, jossa odotetaan liikkuvan päivittäin tuhansia ihmisiä”, Kronman sanoo.

Yli megawatin sähkövarastoa suunnitellaan kytkettäväksi Kalasatamaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähkövarasto toimii aktiivisesti verkkotaajuuden ja loistehon säätäjänä sekä passiivisesti varavoimana sähkönsyötön häiriötilanteessa.

”Sähkövarasto tasapainottaa uusiutuvaa energiantuotantoa, tuuli- ja aurinkovoimaa tukemalla valtakunnan verkkoa taajuudenhallinnassa. Fingrid on mukana hankkeessa arvioimassa sähkövaraston laajamittaista soveltuvuutta kantaverkon stabiilisuuden kannalta”, Kronman sanoo.

Kalasataman alue tulee tarjoamaan 2030-luvun alkuun mennessä 10 000 työpaikkaa ja kodin noin 18 000 helsinkiläiselle. Alueen älykäs hiilineutraali energiajärjestelmä tulee perustumaan paikalliseen uusiutuvaan tuuli- ja aurinkoenergiaan.

Hissien jälkiasentaminen hissittömiin taloihin on erityisenä painopisteenä myös v.2013 korjausavustuksia myönnettäessä kertoo asuntoministeri Krista Kiuru.  Korjaus- ja energia-avustusten määräraha on kaikkiaan 50,5 milj. euroa, joista hissejä varten on varattu 20 milj. €. Tällä rahalla voitaneen avustaa runsaan 200 hissin rakentamista tänä vuonna. Hissiavustuksia voi hakea jatkuvasti ilman määräaikaa.

”Hissi on kiinteistön kehittämistä” – projektin tavoitteena on 100 hissin rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin Lahden seudulla v. 2009 – 2013. Kunnianhimoinen tavoite on lähellä toteutumista, sillä uusia hissejä on aktiivisesti rakennettu sekä Lahteen että naapurikuntiin jo yli 80 kpl. Lisäksi useita hissihankkeita on suunnitteilla eri taloyhtiöissä, esimerkkinä mainittakoon As Oy Lahden Honkakatu 10, jossa neljän jälkiasennushissin asennukset ovat jo meneillään.

Lahden hissiprojekti on toiminut esimerkkinä muille kaupungeille ja Lahden aloitteesta on käynnistetty valtakunnallinen ”Hissi – Esteetön Suomi 2017” – hanke, jonka tavoitteena on esteettömyyden lisääminen ja jälkiasennushissien määrän kaksinkertaistaminen. Tämä valtakunnallinen hissiprojekti toimii Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n (ent. Lahden Tiede- ja yrityspuisto) hallinnoimana ja ARA:n sekä kaupunkien rahoittamana. Hanke liittyy hallitusohjelman mukaisen Ikäihmisten asumisen kehittämisohjelman työhön.

Lahden mallin mukaisesti keskuskaupunkeihin perustetaan laajapohjainen työryhmä, jossa kaupungin edustajien lisäksi ovat mukana mm. paikallinen kiinteistöyhdistys ja isännöitsijäyhdistys sekä alan yrityksiä ja esteettömyyttä edistäviä järjestöjä. Hissiin.fi – sivustolla tarjotaan tietoa mm. hissiprojektin toteuttamisesta taloyhtiössä, esimerkkejä toteutuneista hissihankkeista sekä yhteystietoja.