Raja-aitoja kaatamaan

Uudet tietosuojatuotteet

Töölöläiset taloyhtiöt ovat aloittaneet kortteliyhteistyön, joka tarjoaa vertaisapua ja mahdollisia yhteisiä hankkeita tulevaisuudessa.

Kymmenen taloyhtiön yhteistyö sai alkunsa syksyllä 2013 As Oy Mechelinin hallituksen puheenjohtajan Kaarlo Sellin aloitteesta. Sitä ennen Sell oli jo yhteistyötä tehnyt naapuritalon puheenjohtajan kanssa. Sysäyksen yhteistyölle antoi ullakkorakentaminen, johon tarvittiin naapurikiinteistöltä lupa rakennuslupaa varten.

-Taloyhtiömme tilanne oli silloin hankala, sillä eräät ylimmän kerroksen asukkaat aktivoituivat vastustamaan ullakkorakentamista monin keinoin, muun muassa valittamalla rakennusluvasta ja vaikuttamalla kahden suojeluehdotuksen tekemiseen, Kaarlo Sell kertoo.

-Allekirjoitimme silloin yhteisen lausunnon Uudenmaan ELY-keskukselle. Vastustimme ulkopuolisen toimijan tekemää suojeluesitystä. Pidimme valitettavana sitä, että suojeluesityksen tekijä sen paremmin kuin Museovirastokaan ei ollut asiasta yhteydessä taloyhtiön edustajiin. Korttelimme ei ole yhtenäinen kuten naapurikorttelissa oleva suojeltu Sonckin kortteli, eikä mielestämme suojeluesitykselle ollut muutenkaan perusteita, Sell puuskahtaa.

Ikävästä lähtötilanteesta huolimatta yhteistyö on tuottanut onnistumisia.

– Valitus rakennusluvasta kaatui lopulta KHO:n päätökseen, Sell toteaa.

-Ja yhteinen päätöksemme sisäpihojen porttien sulkemisesta lopetti roskisten mylläyksen ja polkupyörien varkaudet, As Oy Calonius 8 Ab:n puheenjohtaja Taru Korja jatkaa.

Konkarit auttavat noviiseja

Osa kortteliyhteistyön puheenjohtajista on vaihtunut viime aikoina ja mukaan on tullut uutta verta niin hallituksista kuin niiden ulkopuoleltakin.

-On tärkeää, että uudet puheenjohtajat ja jäsenet perehdytetään tehtäviinsä ja he pääsevät tällaiseen yhteistyöhön mukaan, Satu Parkkamäki-Nurminen As Oy Töölön-Keskuksesta kertoo.

-Itse olen vetäytynyt nyt hallituksen varajäseneksi ja Satu on myös jäänyt pois hallituksen puheenjohtajuudesta. Autamme seuraajiamme kaikin mahdollisin keinoin, Kaarlo Sell toteaa.

Rinkiin onkin juuri tullut uusia jäseniä.

-Olen juuri aloittanut As Oy Töölön-Keskuksen hallituksen puheenjohtajana ja odotan innolla, että pääsen mukaan tähän mielenkiintoiseen kortteliyhteistyöhön, Kiti Karvinen kertoo.

-Olen myös tullut mukaan vasta kuukausi sitten tähän yhteistyöhön, ja mielestäni on tärkeää, että tällaisella yhteistyöllä voidaan jakaa hyväksi havaittuja toimintamalleja ja välttämään sellaisia, mistä on huonoja kokemuksia, Mikko Räty As Oy Mechelinistä toteaa.

Tietopankki taloyhtiöille

Usein hallituksille tulee tarve esimerkiksi suurten korjaushankkeiden suunnittelussa saada tietoa luotettavista toimijoista ja miten muilla hankkeet ovat sujuneet. Näihin tarpeisiin kortteliyhteistyö haluaa antaa vastauksia.

-Ylläpidämme tietopankkia siitä, keitä toimijoita taloyhtiöt ovat hankkeissaan käyttäneet, miten hankkeet ovat sujuneet ja keihin kannattaa olla yhteydessä. Neuvoja voidaan kysyä helpommin, kun tunnemme toisemme. Kaikki asuvat saman aikakauden taloissa, jolloin remonttitarpeet ovat kaikilla melkeinpä samat, Sell sanoo.

Yksi konkreettinen turvallisuutta koskeva asia tuli ilmi yhteistyön kautta.

-Kortteliyhteistyön tuloksena tuli tietoisuuteen se, että kattoluukkujen tulisi olla lukittuja murtovarkauksien ennaltaehkäisemiseksi. Omassa yhtiössä asiaa ei oltu edes ajateltu, Parkkamäki-Nurminen kertoo.

Kokemuksien vaihtaminen ja tyhmien kysymystenkin esittäminen on ryhmässä sallittua.

-Kokemuksien vaihtaminen on todella tärkeää, esimerkiksi putkiremonttien toteutustavoista, Korja toteaa.

Vertaistukea puheenjohtajat ovat saaneet toisiltaan myös ongelma-asukkaisiin.

Yhteinen talkkari ja piha haaveina

As Oy Mechelin joutui luopumaan omasta talonmiehestään muutama vuosi sitten, kun vanhan tilalle ei saatu uutta. As Oy Calonius 8 Ab:ssa on oma talonmies. Taloyhtiöt ovatkin pohtineet, olisiko mahdollista hankkia yhteinen talonmies tai kiinteistönhuolto koko kortteliin.

– Lumenaurauksesta tehtiin kysely yhteisestä auraamisesta jalkakäytäviltä ja pihoilta, mutta aurauksen toteuttaminen yhteisesti on koettu hankalaksi, Parkkamäki-Nurminen kertoo.

Mahdollista yhteistä pihaa on myös kaavailtu muutaman taloyhtiön toimesta, sillä nyt suurella osalla yhtiöistä on oma pieni asfaltoitu piha muurien sisällä.

-Olemme esimerkiksi keskustelleet mahdollisuudesta rakentaa pysäköintitilat korttelin alle, jolloin autot saataisiin pihoilta pois. Olemassa olevasta autopaikasta on vaikea luopua. Toisaalta pyöräily lisääntyy jatkuvasti, ja pyörien säilyttäminen vaatii enemmän tilaa taloyhtiöissä, Sell kertoo.

Myös jätehuollon yhtenäistäminen toisi varmasti jatkossa säästöjä taloyhtiöille.

-Näissä kaikissa yhteistyöhankkeissa on se ongelma, että miten kulut jyvitettäisiin yhtiöiden kesken. Mutta varmasti tähänkin ratkaisu löytyisi, Sell toteaa.

Korttelissa sijaitsee paljon pieniä palveluyrityksiä ja alueen elävöittäminen on myös taloyhtiöiden toiveena. As Oy Mechelinin kivijalkaan onkin juuri avattu trendikäs kahvila, josta asukkaat ovat todella ilahtuneita.

Lapsiperheet palaavat Töölöön

Taloyhtiöiden tekemät remontit ja ullakkoasunnot houkuttelevat nuoria ja lapsiperheitä takaisin Töölöön.

-Nykyaikaiset ullakkoasunnot soveltuvat hyvin lapsiperheiden tarpeisiin, Räty muistuttaa.

Yhteistyö tuo myös mahdollisuuden tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin naapureihin.

-Ei ole lainkaan itsestään selvää, että nykypäivänä tuntisi naapurinsa. Nyt on mahdollista tutustua koko korttelin asukkaisiin, Räty huomauttaa.

Kylämäisesti voidaan asua myös Helsingin keskustassa.

-Kyllä meille tänne on oma kylä muodostunut, Korja naurahtaa.

Yhteistyön avulla voidaan välittää tietoa jo ennakkoon tulevista remonteista naapuritaloyhtiöiden asukkaille.

Tiedetään mitä naapurissa tapahtuu

Naapuritaloyhtiöiden remontit saattavat monissa tapauksissa tulla vasta siinä vaiheessa tietoon, kun rakennustelineitä aletaan pystyttämään tai siirtolavat tuodaan pihaan.

-Yhteistyön avulla voidaan välittää tietoa jo ennakkoon tulevista remonteista naapuritaloyhtiöiden asukkaille, joille siitä voi koitua ääni- tai muuta haittaa, Räty toteaa.

Yhteistyö mahdollistaa yhteisten intressien löytymisen ja eteenpäin viemisen. Tavoitteena on myös tehdä entistä turvallisempaa ja viihtyisämpää asumista kaikille korttelin asukkaille.

-Viihtyisyyttä saadaan aikaan jo pienillä teoilla, kuten kukkaistutuksilla, Korja muistuttaa.

Tavataan ja viestitään säännöllisesti

Nyt puheenjohtajat ovat tavanneet pari kertaa vuodessa ja viestineet säännöllisesti sähköpostin välityksellä.

-Jatkossa mukaan voitaisiin ottaa käyttöön myös muita sähköisiä viestintävälineitä, kuten Facebookin suljetut ryhmät tai muu sosiaalinen media, Räty kertoo.

Tulevaisuudessa koko korttelille voitaisiin myös Rädyn mukaan viestiä yhtä digitaalista kanavaa pitkin.

-Pihajuhlat ja muut tapahtumat tukisivat viestintää, hän muistuttaa.

Rohkeutta tarvitaan

Yhteistyön aloittamiseksi vaaditaan asiasta kiinnostuneita henkilöitä, jotka uskaltavat olla avoimia ja jakavat tietoa myös muille.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että taloyhtiön toimintaan kannattaa osallistua.

-Poikani on esimerkiksi juuri lähtenyt mukaan hallitustyöhön naapuritaloyhtiössä, Korja kertoo.

Puheenjohtajalla on tärkeä rooli taloyhtiössä ja se on näköalapaikka taloyhtiön toimintaan. Aina kuitenkaan hallitustyö ei ole mutkatonta ja hallituksiin voi olla vaikea saada jäseniä.

-Meillä tosin on jo vuosia ollut todella mahtava tiimi hallituksessa ja yhteistyö on sujunut hyvin, Korja kiittää hallitustaan.

Erilaiset korjaushankkeet voivat työllistää puheenjohtajaa lähes täyspäiväisesti.

-Työmäärä ja vastuu hallituksessa kasvaa koko ajan. Tällainen yhteistyö tuo siihen helpotusta, Sell toteaa.

Kiinteistöjen arvon säilyttäminen vaatii työtä ja uskallusta. Sitä tällä yhteistyöllä ollaan vahvasti luomassa.

Mechelininkadun, Museokadun ja Caloniuksenkadun varressa oleva kortteli on rakennettu 1920-luvun lopussa, joten taloyhtiöt pohtivat esimerkiksi yhtä aikaa samoja korjaushankkeita. Toisiltaan he kuulevat, miten urakat ovat naapurissa sujuneet.
Mechelininkadun, Museokadun ja Caloniuksenkadun varressa oleva kortteli on rakennettu 1920-luvun lopussa, joten taloyhtiöt pohtivat esimerkiksi yhtä aikaa samoja korjaushankkeita. Toisiltaan he kuulevat, miten urakat ovat naapurissa sujuneet.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti