Oululainen Kallenkuja 4 hyödyntää hukkalämmön – energiankulutus väheni yli puolella

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juhani Hyvönen ja Suomen Maalämpö Oy:n LVI-insinööri Toni Junnonaho tarkistavat lämpöpumppujen toimintaa Kallenkuja 4:n katolla.
taloyhtio.net muutti boksi

Moni taloyhtiö etsii keinoja säästää energiaa ja pitää asumiskulut kurissa. Oululainen Asunto Oy Kallenkuja 4 päätti investoida hukkalämmön talteenottoon. Seurantaluvut loka–helmikuulta kertovat, että energiankulutus on pienentynyt noin 55 prosenttia verrattuna pelkkään kaukolämmitykseen.

”Taloyhtiölle tämä merkitsee noin 10 000 euron säästöä vuodessa”, arvioi hallituksen puheenjohtaja Juhani Hyvönen.

Asunto Oy Kallenkuja 4 on Tuiraan vuonna 1981 valmistunut yhdeksänkerroksinen kerrostalo, jossa on 54 huoneistoa.

”Olemme halunneet pitää yhtiön hyvässä ja ajanmukaisessa kunnossa. Poistoilman lämmön talteenotto on ollut yksi uusi keino säästää energiaa ja pienentää lämmityslaskuja.”

Taloyhtiön viime keväänä valitsema laitteisto ottaa talteen lämpöä kiinteistön poistoilmasta lämpöpumppujen avulla.

”Näin 21-asteinen poistoilma viilenee -7-asteiseksi ja jopa sen alle. Lämpöä ei enää mene harakoille”, laitteiston asentaneen Suomen Maalämmön energia-asiantuntija Jouni Lahtinen sanoo.

Kallenkuja 4:n ja vastaavien kohteiden kokemuksien mukaan lämmöntalteenottolaitteisto hoitaa koko talon lämmityksen 10–11-pakkasasteeseen saakka. Sitä kylmemmällä säällä tarvitaan avuksi kaukolämpöä.

Investointi maksaa itsensä 10 vuodessa

Lämmön talteenottolaitteiston asennustyöt Kallenkuja 4:ssä alkoivat viime heinä–elokuussa ja järjestelmä kytkettiin päälle lokakuun alussa.

Uuden järjestelmän näkyvät merkit ovat 1 000 litran puskurivaraaja ja kaksi 1 000 litran käyttövesivaraajaa alakerran kahden kanahäkin paikalla, ulkoseinälle koteloidut putket ja katolla työtään tekevät lämpöpumput, jotka on liitetty talon poistoilmakanavaan.

Etukäteen jännitti, kuinka asennustyöt asumisen keskellä sujuvat. Kaikki meni ennakoitua paremmin ja esimerkiksi käyttövesikatkos oli vain yhtenä päivänä”, Juhani Hyvönen sanoo.

Kallenkuja 4:ssä ja Oulun korkeudella järjestelmä maksaa itsensä takaisin noin 10 vuodessa.

Maksetusta energiasta kolmannes harakoille

Tilastokeskuksen mukaan asuinkerrostalon keskimääräisistä hoitokuluista lämmityksen osuus on 24 prosenttia.

”Poistoilman mukana häviää yli kolmannes maksetusta lämpöenergiasta. Jos taloyhtiön lämmityskulut ovat 100 000 euroa vuodessa, harakoille menee noin 36 000 euroa”, Jouni Lahtinen sanoo.

Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40 ja ilmastopäästöistä 30 prosenttia.

”Koko maassa on noin 30 000 vastaavaa taloa kuin Kallenkuja 4. Jos ne kaikki päättäisivät parantaa energiatehokkuuttaan, Suomen tavoitteet tehostaa energian loppukulutusta ja vähentää päästöjä edistyisivät reilusti.”

6 kommenttia

  • Ämpee Reply

    13.3.2017 at 09:37

    Jos “Poistoilman mukana katoaa kolmannes maksetusta lämpöenergiasta” ja päälle lasketaan jonkin verran muuta hukkalämpöä niin melkoisen hyvällä hyötysuhteella toimiva poistoilmalämpöpumppu tarvitaan jos säästetään 55% energiankulutuksessa. Olisiko (TAAS) unohtunut sähkönkulutuksen lisääntyminen?

  • Timo Jokinen Reply

    13.3.2017 at 16:53

    Tuossa puhutaan todennäköisesti kaukolämmönkulutuksen pienenmisestä, ei kokonaisenergiasta. Jos kaukolämmön kulutus putoaa 55%, tarvitaan sitä korvaamaan sähköä. Sähkön määrä riippuu lämpöpumpun COP-luvusta, joka on tyypillisesti 3,7 (3,5-3,9). Sähköä tarvitaan siis n 15% vanhasta kaukolämmön kulutuksesta, eli kokonaisuudessaan energiaa säästyy 40%, mutta osa kultuksesta muuttuu kalliimmaksi sähköksi.

  • Jocke Nyberg Reply

    13.3.2017 at 23:52

    Näistä on asennettuja “todisteita”, senkun pyytää tarvittaessa!

  • Ämpee Reply

    14.3.2017 at 12:40

    Kiitos Jocke tiedosta, mutta tässähän näitä “todisteita” tarjoillaan. Tosin kun väitetään että “Kallenkuja 4:n ja vastaavien kohteiden kokemuksien mukaan lämmöntalteenottolaitteisto hoitaa koko talon lämmityksen 10–11-pakkasasteeseen saakka. Sitä kylmemmällä säällä tarvitaan avuksi kaukolämpöä.” niin herää epäilyksiä tiedon luotettavuudesta. Melkoinen passiivitalo.

  • Timo Jokinen Reply

    15.3.2017 at 13:51

    Jäi sanomatta, että tuo Stiebel Eltronin laite jäähdyttää poistoilman kymmekunta astetta kylmemmäksi, kuin konventionaaliset poistoilmalämpöpumput, eli periaateessa saa siitä talteen enemmän lämpöä ja siten voi korvata enemmän kaukolämpöä.

    Olisi kuitenkin todella toivottavaa, että näissä jutuissa annettaisiin enemmän konkreettisia lukuja, joiden perusteella voisi arvioida hyötyjä. Siis vertailuajankohdan kulutukset ja uuden systeemin aikana kulunut kaukolämpö ja sähkö. Lämmönkulutukset pitäisi lisäksi olla normeerattuina.

    Kiinteistölehdeltä voisi tällaista täsmällisyyttä odottaa.

  • Toni Junnonaho Reply

    25.4.2017 at 12:12

    Tampuurin kulutusraportista luettuna:
    Kiinteistön kaukolämmön kokonaiskulutus normeerattuna 1-3/2016 157 MWh
    Kaukolämmön ja sähkönkulutus yhteensä normeerattuna 1-3/2017 66,3 MWh, energiankulutus vähentynyt 57,8 %.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti