Opintotukimuutos ei mullista isojen kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita

Kuvituskuva
Kiinteistökalenteri 2018 boksi

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alussa. Tuoreiden vuokrapyyntitilastojen mukaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun yksiöiden keskimääräiset neliövuokrat näyttäisivät olevan kuitenkin opiskelijoiden ulottumattomissa. Näin ollen kimppakämpille riittää myös jatkossa kysyntää. Suomen Vuokranantajien mukaan ruokakuntakäsite pitäisi kuitenkin muuttaa niin, että se ei ohjaisi tapaa, jolla vuokrasopimukset tehdään.

Julkisessa keskustelussa on povattu opiskelijoiden ryntäystä tukimuutoksen vuoksi yksiöihin. Suurta mullistusta vuokramarkkinoille ei kuitenkaan ole luvassa, koska suurissa kaupungeissa vuokratasot ovat tukia korkeampia. Tiedot perustuvat Vuokraovi.comin vuokrapyynteihin tammi-kesäkuussa 2017.

”Opintorahan ja asumistuen yhdistelmänä opiskelija saa Helsingissä käteen 656,68 euroa. Kun Helsingin yksiöiden vuokra on keskimäärin 780 euroa, voidaan todeta, ettei opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin muuta tilannetta erityisen paljon. Opiskelijalle jää Helsingin yksiöistä asumistuen maksimimääränkin jälkeen keskimäärin vielä 123,32 maksettavaksi muista tuloista, kuten työtuloista tai opintolainasta. Kun lisäksi huomioidaan muut mahdolliset kulut, suurta mullistusta vuokra-asuntomarkkinoille ei ole tulossa”, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva perustelee.

”Sama tilanne on myös muissa suurissa kaupungeissa. Käytännössä opiskelijoiden pitää ottaa lainaa tai hankkia muita tuloja asumismenojen kattamiseksi. Lisäksi tietysti pitää olla myös rahaa myös muuhun elämiseen. Vaikka opiskelijoiden ostovoima hieman kasvaa, kimppa-asuminen säilyy edelleen järkevänä ratkaisuna opiskeluajan asumiseen tai kenelle tahansa, joka haluaa minimoida asumiskulujaan ja jonka elämäntilanteeseen se sopii. Ruokakuntakäsitettä tulisi kuitenkin ehdottomasti muuttaa niin, että vuokrasopimukset voidaan tehdä niin kuin osapuolet haluavat. Se, onko kämppäkaverusten sopimus yhteinen vai ei, ei pidä vaikuttaa tuen saantiin tai määrään”, sanoo Koro-Kanerva.

”Kaupungistuminen jatkuu Suomessa ja asunnoille on edelleen kysyntää kasvukeskuksissa, mikä näkyy vuokratasoissa. Opiskelijoiden vaikutus vuokra-asuntomarkkinoihin ei ole niin iso kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä”, perustelee Koro-Kanerva.

”Yleinen asumistuki on myös selvästi yleisen vuokratason alapuolella, joten Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi tutkimus, jonka mukaan asumistuki vaikuttaa vuokratasoon ennakoitua vähemmän on perusteltu. Asumistuki ei siis ”valu” vuokranantajan taskuun, kuten virheellisesti joskus väitetään, vaan on asukkaan tuki asumismenoihin”, sanoo Koro-Kanerva.

1 kommentti

  • ko Reply

    24.8.2017 at 02:53

    Olipa erikoinen juttu.

    Jutun ytimessä on omituinen esimerkkitaulukko, jonka annetaan jutussa ymmärtää kuvaavan opiskelijoiden tuloja ja menoja opintotukiuudistuksen jälkeen. Jutussa jätetään kertomatta, että kyseinen taulukko pätee käytännössä vain varallisuutta omaaviin opiskelijoihin, sillä taulukon tulotasoilla varattomat opiskelijat saavat lain mukaan asumistuen lisäksi Kelasta toimeentulotukea. Esimerkiksi Helsingissä toimeentulotukea voi saada asumismenoihin 696,60 euroa kuukaudessa plus sähkömenot ja perusosaa pitäisi tulla lisäksi yksinasuvalle 487,89 euroa kuussa, ja lisäksi toimeentulotuesta korvataan mm. terveydenhoitomenot (kuten YTHS-maksu, lääkemenot yms.). Vaikka opintorahan ja opintolainan osuus vähennettäisiin toimeentulotuesta, esimerkkitaulukon tuloilla ja asumismenoilla aika monella varattomalla toimeentulotuen ehdot jo täyttyvät.

    Tosin vain selvästi alle puolella opiskelijoista tulot muodostuvat pelkästä opintotuesta. Yli puolet opiskelijoista tekee tilastojen mukaan ainakin osan vuodesta töitä, ja osa opiskelijoista saa tuloja myös muuta kautta, kuten tukena sukulaisiltaan, perintönä tai vaikka osinkoina osakkeistaan tai vuokrina sijoitusasunnoistaan. Taulukko kuvaa tulotonta ääritilannetta. Opiskelijoita varten valtio on antanut vuosittain tukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen. Taulukon ”mediaani” on otettu sellaisesta lähteestä, joka ei sisällä ensimmäistäkään opiskelija-asuntoa. Esimerkkitaulukko näyttää olevan aika tarkoitushakuisesti laadittu.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti