Lisä- ja täydennysrakentamisella rahoitusta taloyhtiöiden peruskorjauksiin

Kuvituskuva. Kuva: Pekka Rousi
taloyhtio.net muutti boksi

Taloyhtiöissä ei osata hyödyntää lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhtiön korjaushankkeiden rahoituksessa.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka viidennessä asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan suurta peruskorjausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometri puolestaan kertoo, että korjaushankkeiden ensisijainen rahoitusmuoto on pankkilaina (56 % hankkeista). Sen sijaan lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisesti tuomaa rahoitusta ei käytetty ollenkaan.

Mahdollisuus kannattaa tutkia

Toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH Isännöinti Oy:stä tähdentää, että jokaisen korjaushankkeen valmistelussa tulee arvioida, voitaisiinko lisä- tai täydennysrakentamisella kyseinen urakka rahoittaa. Mikäli tähän on pienikin mahdollisuus olemassa, kannattaa selvittää, miten asian kanssa voitaisiin edetä.

Osakkaiden varallisuus on sidottuna sekä osakehuoneistoon että koko kiinteistöön.

– Vastuulliseen isännöintiin kuuluu kiinteistön kehittäminen kokonaisuutena, ei pelkästään korjaustoimintana. Taloyhtiön omaisuuden hoito on ammattilais-isännöitsijän työsarkaa, Markku Kulomäki lisää.

– Isännöitsijän rooli on olla aktiivinen asiassa. Osakkeenomistajat päättävät, mutta lisä- ja täydennysrakentamisen tuominen keskusteluun on isännöitsijän tehtävä, lisää Vantum Oy:n toimitusjohtaja Juha Salomäki.

Lisä- ja täydennysrakentamisessa tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

– Asiakokonaisuuteen liittyy hallinnon, talouden ja rakennustekniikan asiantuntijoita. Isännöitsijän tulee löytää taloyhtiölle hyvät, riittävät ja luotettavat yhteistyötahot valmistelemaan asiaa. Konsulteilla tulee olla aitoa kokemusta kaavamuutoksista. Hankkeessa tarvitaan asemakaavan muutos, mikäli taloyhtiöllä ei ole rakennusoikeutta jäljellä, Salomäki korostaa.

Prosessi sujuvammaksi

SKH ja Vantum ovat tilanneet yhdessä diplomityön, jossa tarkastellaan merkittävän rakennusoikeuden myyntiä nimenomaan taloyhtiön ja osakkaan näkökulmasta – näin ei ole aikaisemmin juurikaan tehty. Juho Salomäen työ on valmistumassa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Selvityksen mukaan rakennusoikeuden myynnistä saatua myyntivoittoa voidaan käyttää taloyhtiön vanhoihin tappioihin, poistoihin, korjausrakentamisen rahoittamiseen tai asuintalovaraukseen, joka tulee purkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Juho Salomäen mukaan lisä- ja täydennysrakentamisen prosessia täytyy saada sujuvammaksi. Tarvitaan uusia ratkaisuja myyntivoittojen käsittelyyn sekä prosessin etenemismahdollisuuksien parantamiseen.

– Ilman taloyhtiöiden aktiivisuutta ja avoimuutta on haastavaa viedä prosessia oikeaan suuntaan. Rakennusoikeuden myynnin prosessiin kuluvan ajan ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, mikä vaikeuttaa suunnitelmallista korjaustoimintaa ja sen rahoitusta, Juho Salomäki sanoo.

– Lainsäätäjä ei ole asunto- osakeyhtiölakia ja asunto-osakeyhtiöiden verotusta miettiessään ottanut huomioon täydennysrakentamista. Päätöksenteon prosessit, asioiden kirjaaminen yhtiöjärjestyksiin sekä asuintalovaraukset ovat menneiltä ajoilta, Juha Salomäki toteaa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti