Kerrostaloasunnot muuttuvat määräysten mukana

Kuvan lähde: Jukka Siren
Kiinteistökalenteri 2018 boksi

Miksi joskus moititut 1970-luvulla rakennetut kerrostaloasunnot tuntuvat usein pohjakaavaltaan käytännöllisiltä? Miksi jossain uudessa kodissa on asunnon kokoon nähden todella iso kylpyhuone? Tai toisaalta pitkä ja kapea eteinen? Etelä-Suomen Sanomien verkkolehti kysyi arkkitehti Mari Matomäeltä, miksi.

1980-luvulta alkaen kerrostaloihin on suunniteltu enemmän asuntoja kerrosta ja porrashuonetta kohden kuin vielä 1970-luvulla. Talojen päätyyn tehtiin isommat asunnot, ja keskellä oli useita pieniä. Siten isojen päätyasuntojen pohjakaavoista tuli L-kirjaimen muotoisia, ja sisäänkäynnistä avautui pitkä käytävä.

 1990-luvun alkupuolella tulivat esteettömyysmääräykset, jotka edellyttivät puolentoista metrin ”invaympyrää” kaikissa kääntymistä vaativissa kohdissa. Se kasvatti paitsi kylpyhuoneita ja wc-tiloja, myös eteisiä.

Nykyisissä määräyksissä invaympyrän halkaisija on 130 cm. Samalla asunnot ovat kuitenkin yhä pienentyneet ja niihin ”ängetään niin paljon pieniä asuinhuoneita kuin mahdollista”, toteaa arkkitehti SAFA Mari Matomäki Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy:stä lehdelle.

Suomessa pienin sallittu asuntokoko on 20 m², mutta nykyisin tehdään jopa 15 m² asuntoja, Malkamäki sanoo ESS:n haastattelussa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti