LeaseGreen energiaremontti lokakuu 2018

Kaukolämmön tarjonta monipuolistuu

Kuvituskuva. Kuva: Pekka Rousi
Luja-yhtiöt Luotettava kotimainen

Yli puolet suomalaisista asuu kaukolämpötalossa. Uudisrakennuksista kaksi kolmesta valitsee kaukolämmön. Tulevaisuudessa monimuotoisuus lisääntyy lämmityksessäkin.

Kaupungistuminen lisää kaukolämmön kysyntää, energiatehokkuuden parantuminen vähentää sitä.

– Kun uusi kaupunginosa valmistuu, kaukolämpöyritykset kartoittavat ensin kiinteistöjen kiinnostusta. Useat kaukolämpöyritykset edellyttävät kattavasti sitoumuksia liittymisestä etenkin pientaloalueilla, osa taas rakentaa kaukolämpöinfran joka tapauksessa.  Varovaisuus on lisääntynyt; mietitään, onko verkon rakentamisessa järkeä liiketoiminnan kannalta, Energiateollisuus ry:n energiamarkkina-asiantuntija Mirja Tiitinen kertoo.

– Eduskunnassa on käsiteltävänä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa kuntien mahdollisuus velvoittaa asemakaavalla uudisrakentaja liittymään kaukolämpöön poistetaan. Tämä antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita erilaisia lämmitysmuotoja. Energiateollisuuden mielestä kaavavelvoitteita ei pitäisikään olla. Kilpailu lämmitysratkaisujen välillä varmistaa palveluiden kehittämisen ja hinnoittelun kohtuullisuuden.

– Tulevaisuudessa verkot mahdollistavat lämmön siirtämisen kiinteistöstä toiseen esimerkiksi korttelin tai kaupunginosan sisällä, arvioi Energiateollisuus ry:n energiantuotannon asiantuntija Antti Kohopää.

Kaukolämpöyrityksillä on kilpailijoita

Kaukolämmössä vallitsee määräävä markkina-asema, eli käytännössä paikkakuntakohtainen monopoli siihen liittyneisiin asiakkaisiin nähden. Vaihtoehdot puhututtavat asiakkaita varsinkin hinnankorotusten yhteydessä.

– Kaukolämpö kilpailee koko ajan muiden lämmitysmuotojen kanssa. Vanhoilla asiakkailla on suurempi kynnys vaihtaa lämmitysjärjestelmää, mutta muuten kilpailu esimerkiksi lämpöpumppujen kanssa on kova. Lämpöpumpun voi valita myös rinnakkaiseksi, kattamaan vain osan lämmöntarpeesta. Uudisrakennuksilla on aidosti mahdollisuus valita, Mirja Tiitinen sanoo.

Energian toimittaminen alkaa olla vain osa kaukolämpöyritysten palvelua. Ne tarjoavat myös lämmöntalteenottoratkaisuja, energianhallinnan konsultointia ja myös sisäolosuhteisiin liittyviä palveluja. Mirja Tiitisen mukaan näissäkin on kova kilpailu.

– Nyt tarjotaan vielä enimmäkseen ”yksinkertaisia” palveluja, kuten data-analyysejä lämmityslaitteiden toiminnasta. Mutta milloin uudet, monimuotoisemmat palvelut ovat kaukolämpöyritysten mainstreamiä? Ehkä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, siihen vaikuttaa moni asia.

Antti Kohopää ei halua lähteä ennustamaan hintaa ja hinnoitteluperusteita tulevaisuudessa.

– Mutta todennäköisesti kaukolämmön asiakkaille tulee lisää vaihtoehtoja; haluavatko he ”bulkin”, jolloin nykyistä palvelutasoa voi myös riisua. Nythän asiakas ei voi sanoa: ”en halua varautua pahimpaan”, mutta tulevaisuudessa palveluille voidaan asettaa myös maksimi.

Kiinteistöjen kiinnostus ylijäämälämpöjensä hyödyntämistä kohtaan kasvaa. Verkkoja avataan pientuottajille. Asiakas voi muutenkin vaikuttaa kaukolämpölaskuunsa nykyistä enemmän käytöksellään.

– Hinnoittelu on jo kustannusperusteista ja samanlaisille asiakkaille samaa. Näin vaatii laki; kaukolämpöyrityksellä on paikallisesti määräävä markkina-asema, jolloin samanlaisille asiakkaille tarjottava samalla hinnalla, Mirja Tiitinen muistuttaa.

Asiakkailta kysytään tulevaisuudessa yhä enemmän, millaisen hinnoitteluperusteen he haluavat. Antti Kohopää arvioi, että tulee erilaisia paketteja ja asiakaskunnan ”ääripäät” loittonevat toisistaan.

Toimitusvarmuus kunnossa

Kaukolämpöverkko on Suomessa hyvässä kunnossa. Korjausvelkaa ei ole tunnistettu, vaikka vanhimmat putket ovat 60-vuotiaita. Verkko on alun perin hyvin tehty.

– Toimitusvarmuus on yli 99 prosenttia, ja siinä ovat mukana myös suunnitellut katkot, sanoo Mirja Tiitinen.

Kaukolämpö lämmittää myös kiinteistön käyttöveden. Siksi huoltokatkojen halutaan kesälläkin olevan mahdollisimman lyhyitä, enimmillään 12 tuntia.

Antti Kohopää sanoo, että kaukolämpöverkot ovat silmukoituja, joten katkoskohtia voidaan kiertää. Voidaan myös tehdä pienellä putkella kaukolämpövedelle riittävä ”ohitus”. Kolmas keino on tuoda paikalle siirreltävä lämpöaggregaatti, jos kyse on vain muutamasta talosta.

Uudet lämmitysratkaisut tuovat kilpailua ja siten myös vanhoille kaukolämpöasiakkaille etua. Kilpailulainsäädäntö edellyttää samantyyppisille asiakkaille samaa hintaa.

Energia on taloyhtiön suurin säännöllinen kulu

Lämmitys muodostaa 20–30 prosenttia taloyhtiön kiinteistönhoitokuluista. Se on suurin yksittäinen kuluerä, kun korjauskustannukset jätetään huomioimatta.

– On siis selvää, että asumismenojen kurissa pitämisessä lämmityskustannukset ovat erittäin tärkeässä roolissa, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Tärkeää on, että on kilpailua lämmitystapojen välillä ja lämmitysmarkkinan toimintaan pitää puuttua mahdollisimman vähän.

– Myös poliittisten päättäjien pitäisi muistaa tämä. Päästöjen vähentämissä ohjauskeinon tulee olla päästökauppa ja päällekkäisiä keinoja tulisi välttää. Tekemissämme kyselyissä vastaajat ovat pitäneet tärkeimpinä asioina pohtiessaan lämmitysratkaisuja ensiksikin ratkaisun luotettavuutta; että mökki pysyy lämpöisenä kovillakin pakkasilla ja hanasta saa lämmintä vettä, ja toiseksi ratkaisujen vaikutuksia euroihin; asumismenot ja ratkaisujen taloudellinen kannattavuus.

– Kaukolämmön hintataso on erittäin tärkeä asia, mutta samoin on hinnoittelun ennustettavuus ja hintavakaus. Tämä muodostaa sen perustan, jonka päälle voidaan luoda esimerkiksi muita palveluita.

Kaukolämpöverkkojen avaaminen ei Petri Pylsyn mielestä vaadi verkkojen ja kaukolämmön myynnin eriyttämistä toisistaan, kuten sähkömarkkinoilla on tehty.

– Kaukolämpöverkkojen avaaminen ei välttämättä lisää kilpailua. Tällöin verkkojen ja energian myynnin eriyttäminen saattaisi pikemminkin nostaa kuin laskea kaukolämmön kokonaishintaa.

Kaukolämmön kallistuminen kasvattaisi asumiskustannuksia ja kiihdyttäisi taloyhtiöiden siirtymistä muihin lämmitysmuotoihin. Petri Pylsy pitääkin tärkeänä, että kaukolämmön markkinamallia kehitetään yhteistyössä asiakkaiden, esimerkiksi taloyhtiöiden, kanssa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti