LeaseGreen energiaremontti lokakuu 2018

Verotuksen dilemma

Verotuksessa on kyse tulonsiirroista. Suomessa varsin jyrkästi nouseva progressiivinen ja tasaverotus poikkeavat voimakkaasti henkilökohtaisen verotuksen, tulonsiirtojen, osalla. Yritysverot ovat vielä oma monimutkainen kokonaisuutensa. Kulutusverot piste iin päälle. Pääomaverotus puolestaan on maassamme laadittu verotuksesta päättävän tahon, eli eduskunnan, toimesta sellaiseksi että useimmat kansanedustajatkaan eivät sitä varmasti ole sisäistäneet eli ymmärrä.

Suomi on aikamoinen verottaja. Tämän voimme havaita kaikissa kansainvälisissä vertailuissa. Korkeaa verotustamme perustellaan hyvinvointivaltiolla. Analyyttisiä ja tarkkoja perusteita tälle ei kuitenkaan tunnu löytyvän. Tyhjää vaalipuhetta että otetaan niiltä joilla on, niille joilla ei ole, esiintyy kylläkin runsaasti. Suorastaan valehteluun saakka.

Alati kohoava kiinteistöjen verotus, osin piiloverotus

Kiinteistöverotusta on viime vuosina haluttu nostaa, koska sen todetaan olevan eurooppalaisesti maassamme kohtuullisella tasolla. Tällöin kuitenkin unohdetaan maamme kokonaisverotuksen eurooppalaisesti erittäin korkea taso. Asumiskustannukset puolestaan ovat nimenomaan verotuksen johdosta kasvaneet huimasti viime vuosikymmeninä. Tästä kertovat selkeät asiaa koskevat tutkimukset.

Kiinteistöveron lisäksi useiden kiinteistöjen ja niissä asuvien sekä toimivien tarvitsemien palveluiden, kuten lämmityksen, sähkön ja veden osalla kerätään merkittäviä piiloveroja. Useimmiten kyseessä ovat yhteiskunnan monopolien tarjoamat pakkopalvelut. Myös korkea arvonlisäveromme kurittaa asunto-osakeyhtiöissä täydellä voimallaan loppukäyttäjiä eli asukkaita.

Vuokra-asumisen markkinoilla miljoonaa lähestyvä luku asuu yhteiskunnan verovaroin tuetun asumisen piirissä. Tämä tulee olemaan kestämätön yhtälö, mutta siihen politiikan päättäjät eivät tunnu uskaltavan koskea, vaikka syytä todella olisi. Useimpia poliitikkoja kun tuntuvat kiinnostavat enemmän äänet seuraavissa vaaleissa, kuin kansakuntamme hyvinvoinnin todellinen rakentaminen pitkällä tähtäimellä. Tästä johtuen meillä on pulaa heistä joita päättäjinä voisimme kutsua valtiomiehiksi ja -naisiksi.

Varainsiirtovero kehityksen jarruna – päätöksiä kaivataan

Viime aikoina on julkisuudessakin ollut esillä varainsiirtovero. Sillä kerättiin toissa vuonna valtion kassaan 860 miljoonaa euroa. Kyse on valtaosaltaan asuntokaupoista. Nykyisellään varainsiirtoveron vaikutukset yhteiskuntaan ovat selkeän haitallisia.

Työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen on nostettu, aivan oikein, yhdeksi keskeiseksi keinoksi nostaa työllisyysastetta. Se on yksi kansakuntamme tulevaisuutta turvaava tärkeä asia. Taloustutkijat ovat jo pidempään leimanneet varainsiirtoveron niin sanotuksi tulppaveroksi, joka pitäisi poistaa. Asuntomarkkinoiden jähmettymisen lisäksi varainsiirtovero jähmettää työmarkkinoita.

Asunnon ja omakotitalon ostosta joutuu maamme kehittyville alueille työn perässä muuttaessaan helposti maksamaan 8 000 – 10 000 euroa varainsiirtoveroa. Kun tätä verrataan monen kansalaisen verotuksen jälkeen käteen jäävään palkkaan, voidaan helposti havaita miten merkittävästä erästä on kyse. Sellaisesta joka ehkäisee työn perässä tapahtuvaa muuttoa. Semminkin kun lähtöpaikkakunnalla olevan asunnon myynti kohtaa todellisia ongelmia. Lopputuloksena on, että työ ja sen tekijät eivät kohtaa, ja se on suuri kansantaloudellinen menetys, johon meillä ei ole varaa. Tämäkin kaikki kustannetaan taas kerättävillä veroilla. Samoin kuin kustannetaan ikuinen työttömyysturva sellaisilla alueilla joilla ei kerta kaikkiaan ole töitä, kun samalla muualla koetaan työvoimapulaa. Tällöin ei voi kuin todeta, että päättäjät eivät ole pystyneet hoitamaan näitä perustavaa laatua olevia työn liikkumiseen liittyviä asioita.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden merkitys, muistaen samalla että niihinkin kohdistuu yleensä merkittävä yhteiskunnallinen tuki, joka katetaan veromarkoilla.

Varainsiirtoveron, todellisen haittaveron, poistamisen valtiovalta eli valitsemamme päättäjät haluavat korvata jollakin toisella vaihtoehtoisella verolla. Monien verojen kohdalla päätös on joka tapauksessa kokonaisuudessaan positiivisempi kuin vallitseva tilanne. Nyt tarvitaan jälleen päätöksiä niitä varten valitsemiltamme päättäjiltä. Hyviä päätöksiä jotka luovat parempaa tulevaisuutta meille kaikille, meille veronmaksajille.

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti