Pelastusturvallisuus – sitä saat, mitä mittaat

Uudet tietosuojatuotteet

Olen jo vuosia pohtinut ja ihmetellyt, miksi kiinteistöjen pelastusturvallisuutta ei mitata ennakoivasti tai seurata aktiivisesti. Yritysten työturvallisuuden kehityksen keskeinen pilari on ollut mittaaminen ja autoteollisuus on suorastaan keskellä kilpavarustelua kilpaillessaan asiakkaista turvallisuudella. Oletko koskaan asuntokauppaa tehdessä miettinyt, että kuinka turvallisesta taloyhtiöstä olet asuntoa ostamassa tai myymässä? 

Kliseinen sanonta kuuluu, että ”sitä saat, mitä mittaa.” Jos haluamme huolehtia kiinteistöjen pelastusturvallisuudesta, niin eikös sitä pitäisi mitata, jotta ei tarvitsisi palavien raunioiden tai vahinkojen äärellä ihmetellä.

”Kun turvallisuus ei näy kukkarossasi miinusmerkkisenä kulueränä päivittäin ja kuukausittain, niin osaat arvostaa sitä vasta vahingon sattuessa”

Kiinteistöissä seurataan veden ja lämmönkulutusta, mutta pelastusturvallisuuden tilaa ei seurata, eikä siihen ole aiemmin ollut mittareita. Tiedämme litran tarkkuudelle, kuinka paljon kiinteistössämme kuluu vettä. Jos taloyhtiön lämmön ja veden kulutusta ei seurattaisi, niin seurauksena olisi karseita laskuja vesi- ja lämpöyhtiöltä. Tämä tietysti tuntuisi asukkaiden kukkarossa ja johtaisi nopeasti toimenpiteisiin, kun asumiskustannukset olisivat korkeat. Antaako aiempi kuvaukseni vastauksia siihen, miksi pelastusturvallisuutta ei mitata? Kun turvallisuus ei näy kukkarossasi miinusmerkkisenä kulueränä päivittäin ja kuukausittain – siinäkö selitys?

Suomessa pelastusturvallisuutta seurataan vakuutusyhtiöiden ja eri viranomaisten toimesta, mutta jälkijättöisesti. Seuranta kattaa sattuneet ja tapahtuneet vahingot sekä onnettomuudet. Yritetään siis oppia vahingoista, ettei seuraavalla kerralla sattuisi niin pahasti. Tästä meidän pitäisi ottaa vielä askel eteenpäin. Meidän tulisi aktiivisesti seurata erilaisia riskejä ja läheltä piti –tilanteita. Riskitiedon perusteella ennaltaehkäistä, ja torjua jo orastavat vahingot ja onnettomuudet. Kiinteistöjen vedenkulutuksen seuranta on tästä mainio esimerkki. Kun vedenkulutusta seurataan kiinteistössä minuutti minuutilta, niin etäseurantapalvelu havaitsee ajoissa pienenkin ylimääräisen kulutuspiikin tai pohjakuorman. Mahdollinen vuotovahinko voidaan torjua ajoissa.

”Autovalmistajat kilpailevat turvallisuudella asiakkaista. Taloyhtiöt voisivat kilpailla turvallisuudella asukkaista.”

 Autot ovat myös hyvä esimerkki, miten turvallisuuden mittaamisella ja onnettomuuksista oppimalla autoista on saatu entistä turvallisempia. Meistä moni panostaakin halvan auton sijaan turvalliseen ja uudempaan automalliin. Tämä on myös johtanut siihen, että autonvalmistajat suorastaan kilpailevat turvallisuudella. Miksi eri kiinteistöt eivät kilpailisi keskenään turvallisuudella? Voisiko turvallisuus olla kilpailutekijä ja asunto-osakeyhtiöissä osakkeiden arvoon vaikuttava tekijä?

Olemme todennäköisesti kaikki samaa mieltä, että liikenteessä kuljettajan toiminta on ajoturvallisuuden yksi tärkeimmistä tekijöistä. Kuljettaja voi vaikuttaa turvallisuuteen ajokunnollaan ja ajotavoillaan. Auton kunnossapito on myös aivan keskeisessä roolissa. Myös pelastusturvallisuuden ylläpidossa ihmisen rooli on keskeinen. Ihminen aiheuttaa itse noin 50 % tulipaloista ja noin 70 % palokuolleista on päihtyneitä. Yrityksemme vuositilastojen mukaan kuitenkin vain 9 % kiinteistöistä on huolehtinut lakisääteisistä pelastusturvallisuuden velvoitteista.

”Usean suomalaisen yrityksen työturvallisuuden johtaminen ja kehittäminen perustuu mittaamiseen sekä ennakoivien riskimittareiden hyödyntämiseen”

Myös suomalaisten yritysten työturvallisuuden johtaminen ja kehittäminen perustuu mittaamiseen. Työturvallisuuden mittaaminen on edellytys onnistuneelle työturvallisuuden johtamiselle. Useassa suomalaisessa yrityksessä hyödynnetään ennakoivia riskimittareita Hyvä esimerkki tästä on turvallisuushavaintojen ilmoittaminen ja käsittely sekä niiden kautta työturvallisuusriskeihin ennakolta puuttuminen.

Usean toimialan esimerkit osoittavat, että kiinteistöjen pelastusturvallisuuden reaaliaikainen mittaaminen toisi riskien ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen torjuntaan enemmän vaikuttavuutta.

Hoidetaan turvallisuutta vahinkojen sijaan!

Tuomas Jurvelin0 Posts

Kirjoittaja on Safetum Oy:n perustaja, yrittäjä ja toimitusjohtaja. Hän tarkastelee kiinteistön pelastusturvallisuutta osana vastuullista kiinteistön kunnossapitoa ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Blogissa esitetään ajatuksia ja ratkaisuja kiinteistöjen turvallisuuden ja kiinteistövarallisuuden edistämiseen sekä kiinteistöomaisuuden ylläpitoon. Vapaa-ajallaan hän mökkeilee, harrastaa juoksua ja viettää aikaa lenkkipoluilla ja luonnossa.

2 kommenttia

  • Vesa Reply

    24.1.2018 at 09:25

    Juttu jätti nyt avoimeksi millaisilla mittareilla ja miten kiinteistön turvallisuutta mitataan?

    Tai miten taloyhtiö voisi kilpialla turvallisista asukkaista?

  • Ani Kaukinen Reply

    24.1.2018 at 13:00

    Aivan totta ettei mikään taho ole kiinnittänyt huomiota pelastusturvallisuuteen jos sattuisi esim. tulipalo jossain huoneistossa talossa jossa on tulipesiä. Esim. meidän talossa on huoneistoja joista pääsee vain ikkunan kautta ulos jos sattuu tulipalo tai muu katasrofi. On vain kadun puoleinen ulko-ovi josta kuljetaan rappuun sisään ja ulos, ei siis pihanpuolelle käyntiä eikä parvekkeita ja kaiken lisäksi piha pieni, kapea porttikonki jne., pihalle on lähes mahdotonta tulla isoilla autoilla…?? Vintti on siivoton ja vain 1900-luvun tiililattia joissa on sadan vuoden pölyt ym. Myöskään sinne ei ole kulkua kuin joistain asunnoista joissa on käynti ns. keittiöportaaseen ja porttikonkiiin. Samoin hormistot ovat vintissä halkeilleet ja jopa rikkinäisiä. Eipä ole turvallista asumista yhtiössä jossa ei ole käyntiä kuin yhdestä ovesta ja ikkunasta jos sattuu kohdalle katasrofi.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti