Paljonko sitä korjaustarvetta on?

Kiinteistöliitto ja viisi muuta alan organisaatiota tilasivat tutkimuslaitoksilta Asuinrakennusten korjaustarve –tutkimuksen, jonka raportti julkaistiin huhtikuussa. Keskeinen tulos oli se, että korjaustarve on edelleen kasvussa. Ajanjaksolla 2016 – 2025 asuinrakennusten tekninen korjaustarve on 3,5 mrd. euroa vuodessa. Tämä on reaalisesti runsaat 10 % enemmän kuin päättymässä olevalla kymmenvuotisjaksolla. Vuosina 2026 – 2035 korjaustarpeen arvioidaan pysyvän aiemmalla tasollaan.

Laskelmassa keskityttiin vain peruskorjaus- ja uusimistarpeeseen. Vuosikorjaukset ja ns. huoneistokorjaukset tulevat vielä näiden päälle.

Korjaustarve kasvaa kaupunkien kerrostaloissaomakotikannassa korjaustarve hieman vähenee lähivuosina

Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Omakotitalojen korjaustarve on ikärakenteen vuoksi lähivuosina vähenemässä, vaikkakin se on edelleen määrältään suurta.

Kysynnän puute ja korjaamisen kustannukset rajoittavat korjaamista

Valtakunnallisesti tarkastellen noin 10 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta ei ole taloudellisesti perusteltua korjata. Erot alueiden ja talotyyppien välillä ovat kuitenkin merkittäviä. Erityisesti maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta, joten varsin suurelle osalle korjauksia ei ole taloudellisia perusteita.

Asunto-osakeyhtiöiden taloudellisesti perusteltu korjaustarve on asuntojen lukumääräosuudella arvioituna noin 1,5 mrd, kiinteistöosakeyhtiöiden 0,7 ja omakotitalojen 1,1 mrd euroa vuodessa.

Tekemättä jääneiden korjausten arvo noin 15 mrd euroa

Vuotuisen korjaustarpeen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin tehtyjen korjausten ja korjaustarpeen välistä suhdetta pitkällä aikavälillä. Tekemättä jääneiden korjausten (ns. korjausvelka) arvoksi arvioitiin yhteensä noin 15 miljardia euroa vuodesta 1990 alkaen.

Tutkimukseen sisältyi KTI Kiinteistötiedon toteuttama haastatteluaineisto, joka kerättiin suurilta vuokra-asuntojen omistajilta sekä taloyhtiöiden isännöitsijöiltä. Ilmeni, että korjaustarvetta on merkittävästi jo 1980-luvulla valmistuneissa kiinteistöissä. Korjaustarve johtuu osittain esim. eri ajankohtina käytetyistä julkisivu- ja pintamateriaaleista.

Tulosten tulkinta?

On tärkeä ymmärtää, että korjaustarve-tutkimuksessa tarkastelutapa on tilastollinen. Yksittäisen kiinteistön kohdalla tekninen ja taloudellinen korjaustarve voi poiketa keskimääräisestä suuntaan tai toiseen. Kyse on myös kiinteistönomistajien ja heidän edustajien valinnoista kiinteistönpidossa. Kaikki ei ratkea pelkän postiosoitteen tai tyyppiratkaisujen perusteella. Kiinteistön potentiaalinen ostaja ja käyttäjä tekevät markkinoilla arvotusta kaiken käytettävissä olevan informaation perusteella. Arviointitarkkuus tulee varmasti kasvamaan tulevina aikoina.

Omistajilla vastuu korjaamisesta – kiinteistönpidon hyvät käytännöt kaikkien käytettävissä

Vastuu asuinrakennusten ylläpidosta ja korjaamisesta on omistajilla. Suunnitelmallisella kiinteistönpidolla ja korjaustoiminnalla asuntojen omistajat varmistavat, että rakennukset toimivat tarkoituksenmukaisesti ja tarjoavat hyvät asuinolosuhteet. Hyvällä kiinteistönpidolla kiinteistön omistajat varmistavat sen, ettei kiinteistö joudu – ainakaan omien tekemisten takia – kaltevalle pinnalle tulevina vuosina.

Hyviä kiinteistönpidon käytäntöjä ja työkaluja on kaikkien saatavilla (ks. esim. www.taloyhtio.net/kiinteistonpito/ ). Hyvä kiinteistönpito mahdollistaa parhaalla mahdollisella tavalla myös kiinteistöomaisuuden arvon kehityksen.

Jukka Kero0 Posts

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistöliiton Tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön johdossa. Erityisenä vastuualueena on kiinteistötalous, joka kattaa kustannuskehityksen seurannan ja ennakoinnin lisäksi tarkastuspalvelut, vakuuttamisen ja jätehuoltoasiat. Vapaalla ajalla intohimoina ovat kuntoliikunta ja rytmimusiikki.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti