Kun mies antaa periksi

Markku lykkii lumikolaa takapihalla. Alkaa jo hämärtää. Kaikki pihaväylät on nyt jämptisti puhdistettu painavasta nuoskalumesta. Markku ei silti pidä kiirettä sisään menemisen kanssa, päinvastoin. Hän pysyisi ulkosalla tasan siihen asti, kunnes se vaimon taloon päästämä vieras nainen olisi poissa. Lähtisi nyt jo, Markku miettii kiukkuisena. Alkaa tulla kylmä.

Sisällä keittiön pöydän ääressä kaksi naista kahvittelee ja puhuu remonttiasioita. Markun vaimo Saija on kutsunut sisustussuunnittelijan käymään. Perheen kuopus on muuttanut omilleen tänä syksynä. Kaksoset ovat hekin asuneet omassa yhteisessä opiskelijakämpässään jo vuoden päivät. Molemmat lastenhuoneet seisoivat nyt tyhjillään ja muistuttivat suloisen kipeästi ohi menneestä lapsiperheen arjesta. Mutta nyt on katsottava eteenpäin: On vihdoin tullut aika saada taloon ompeluhuone ja paikka kuntopyörälle, Saija toteaa. Ja niin, se televisio!, Saija muistaa. Saija tahtoo oman. Sitten voi Markku penkkiurheilla olohuoneessa illat pitkät, niin paljon ja usein kun huvittaa. Sehän tässä nyt vain hiertää, että remonttisuunnitelma ei tahdo lähteä etenemään. Mies kyllä lupailee ja myöntelee mutta valmista ei vaan tule. Nyt on Saijan mitta piripinnassa. Otetaan vielä toiset kupit kahvia.

Kunnolla tehty, ja se kestää

Saijan ja Markun omakotitalo on tyypillinen lohkotiiliverhottu harjakattoinen lähiökoti, huoneet kätevästi yhdessä tasossa. Ruokailuhuoneessa on erkkeri ja kodinhoitohuoneessa rutkasti kaappitilaa, ihan niin kun Saija oli kesällä 1998 toivonut kun talon paikkaa yhdessä tontille mallattiin. Voi sitä onnen ja odotuksen aikaa! Iloa uudesta kodista lisää vielä tieto kolmannen lapsen tulosta perheeseen.

Markku oli viettänyt rakennustyömaalla kaikki vapaa-aikansa yli puolen vuoden ajan. Apuna oli häärännyt muuraushommat osaava appiukko ja talkoissa iso joukko Markun kavereita. Elokuussa 1999 pidettiin lopputarkastus. Jo samana iltana saunottiin ja kestittiin talkooväkeä tupaantuliaisissa.

Kun kerran tehtiin kunnolla niin saatiin sitä mitä piti, miettii Markku ylpeänä. Kaikki toimii edelleenkin moitteetta, kaikkien näiden vuosien jälkeen. Pari hiushalkeamaa pesuhuoneen laatoissa, siinä kaikki.  En ymmärrä tuota Saijan jatkuvaa kouhotusta remontin teosta. Itsehän teki valinnat ja päätti kaappien paikat. Eikö se muka enää riitä, mitä? Onko sillä liikaa vapaa-aikaa kun lapset ovat poissa, vai mitä tämä nyt on? Auttaisikohan Tallinnan risteily, vai vienkö sen viikonloppuna autonäyttelyyn ja Rossoon syömään?

Illalla Markku lämmittelee kohmeisia käsiään saunan lämmössä. Lauteilla käydään kuumaa ajatusten vaihtoa remontista, rahasta, perheestä ja koko elämästä. Markun huolella pohtimat vasta-argumentit sulavat yksi kerrallaan, ihan kun koko asia olisi jo päätetty Saijan toimesta. Ja myöhemmin illalla käy ilmi, että päätös on todellakin tehty ja remonttisuunnitelma tilattu.

Pekka ja punainen Hiace

Eikä aikaakaan kun remonttisuunnitelmat oli valmis, rakennustöistä pyydetty tarjoukset ja aikataulutkin lyöty lukkoon. Markku oli lopulta perhesovun nimissä antanut vaimonsa tahdolle periksi. Salaa mielessään hän kuitenkin päättää, että jos joku menisi pieleen niin ainakaan hän ei kyllä sitten olisi syypää.

Eräänä maanantaina, Markun tullessa töistä, heidän pihastaan kurvaa pois punainen pakettiauto. Markkua tulee ovella vastaan punaposkinen Saija. Tulee nyt katsomaan siitä, tule! Pekka kävi ja täällä on paikat jo levällään! Ja tosiaankin, kahden makuuhuoneen väliltä on hävinnyt seinä. Puolet alakerrasta on huputettu pölynsuojamuovilla. Työkalut ja suojavaatteet on pinottu siististi tuulikaappiin. Seuraavat kolme viikkoa talosta tulee ja sinne menee miestä ja tavaraa.

Ässät vs. Tappara

Kevätaurinko alkaa jo mukavasti lämmittää poskia. Markku hiekoittaa etupihaa ja hakee vielä postit laatikosta. Tämän päivän tv-ohjelmassa näyttäisi olevan liigakiekkoa. Ässät – Tappara. Hyvä! Markku menee sisälle. Eteiseen kuuluu tuttu suhina. Seija polkee kuntopyörää ja katsoo samalla Emmerdalea uudessa puuhahuoneessaan.  Kylläpä vaimo-rakas onkin alkanut näyttää reippaalta! Ilahtuneena Markku huomaa, että joku on tehnyt voileipiä keittiön pöydälle valmiiksi. Joku on arvannut että Markulla on nälkä pihahommista tullessaan.

Polkiessaan Saija kuuntelee kun mies tassuttelee keittiöön, ottaa mukaansa evästä ja jatkaa kulkua olohuoneen sohvalle. Pian tv:stä kaikuu urheiluselostuksen pauhuna. Minun Markku… On se vaan niin ihana.

Susanna Halla0 Posts

Kirjoittaja on sisustusarkkitehti joka rakastaa rakennettua kaupunkiympäristöä, harrastaa triathlonia ja unelmoi vielä joskus asuvansa siellä missä pippuri kasvaa.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti