Saint-Gobain puhallusvillaa.fi

Kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuus: millä tekijöillä koetaan olevan suurin vaikutus?

Eroavatko suomalaisten näkemykset kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuudesta oleellisesti muiden eurooppalaisten maiden käsityksistä, ja voiko eroavaisuuksista oppia mitään?

Kiinteistö- ja rakennusala ovat perinteisesti hyvin säädeltyjä. EU-direktiivien lisäksi alaa säätelevät monet kansalliset lait ja määräykset, joiden sisällöt poikkeavat toisistaan huomattavastikin. Osittain tästä johtuen vertailevia tietoja eri maiden välillä ei ole suurin määrin saatavilla. Tämän tarpeen perusteella lähdimme laatimaan selvitystä viiden eri maan kiinteistöalan asiantuntijoiden näkemyksistä. Vastaajina olivat suomalaisten lisäksi kokeneita asiantuntijoita Saksasta, Hollannista, Virosta ja Slovakiasta.

Jo itse kyselyn laatiminen herätti monipolvista keskustelua viiden eri maan edustajien kesken. Yllättäen esimerkiksi näkemykset siitä, miten digitalisaation merkitystä avataan kiinteistöalan asiantuntijoille, vaihtelivat. Hollantilaisille – kuten kaikille muillekin, olisi hyvin riittänyt digitalisaation jälkeen sulkuihin pelkkä 4.0. Itse toin esille vahvan epäilyn siitä, ettei pelkkä numero ole riittävän selkeä eikä aukene suomalaisille samanlaisina kuin se ymmärretään Hollannissa tai Saksassa. Esitin numeron lisäksi lisäksi termejä IoT eli esineiden internet ja älykkäät rakennukset ja tähän kompromissiratkaisuun päädyimme. Samankaltaista käsitteiden määrittelyä teimme monien muidenkin kysymysten osalta ja lopuksi englanniksi laadittu kysely käännettiin viidelle eri kielelle.

 

Mitkä tekijät tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuuteen?

Rakennusten monikäyttöisyys, uusiutuvien energioiden hyödyntäminen sekä energiatehokkuus olivat tekijöitä, joita painotettiin suomalaisten kiinteistöalan asiantuntijoiden vastauksissa. Myös uusien rakennustekniikoiden käyttöönotolla koettiin olevan vaikutusta rakennusalaan ja sen koulutukseen seuraavan 10-15 vuoden aikana.

Muissa maissa erityisesti rakennusten monikäyttöisyys jäi Suomea selvästi vähäisemmälle huomiolle. Tulos on mielenkiintoinen sen suhteen, että asuntorakentamisen periaate, jonka mukaan asukkaan toiveet tulisi ottaa suunnitteluprosessissa huomioon niin, että asunto vastaisi koko elinkaaren ajan paremmin käyttäjän muuttuvia tarpeita, on peräisin Hollannista. Tulos saattaa viitata siihen, että monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus ovat juurtunut siellä asuntorakentamisen käytäntöihin meitä paremmin. Silloin niiden tavoitteiden uudelleen tulemiselle ei ole noussut samanlaista tarvetta kuin Suomessa.

Toinen merkittävä ero Suomen ja muiden maiden välillä on näkemys uusien materiaalien markkinoille tulon merkityksestä. Meillä luultavasti ollaan hyvinkin tietoisia niiden markkinoille tulosta mutta samalla tiedostetaan selvästi se, että tiedon lisääntyessä ja uusien materiaalien ja työtekniikoiden tulvassa on hankala pysyä. Tämä tekee korjausrakentamisesta entistä haastavampaa tulevaisuudessa ja vaatii koulutukseltakin paljon.

Myös näkemykset rakennusten kiertotalouden merkityksestä vaihtelivat eri maiden kesken. Hollannissa ja Saksassa kiertotalous nousi selvästi merkittävämmäksi tulevaisuuden tekijäksi verrattuna suomalaisten vastauksiin. Näissä maissa materiaalien hyödyntäminen tehokkaasti ja kestävästi nähdään monialaisena ja mittavana muutoksena toimintatavoissa, jota kannatetaan lähes yhtä paljon kuin energiatehokkuuden edistämistä. Meillä kiertotalouden merkitys nähdään samansuuruisena kuin Virossa ja Slovakiassa.

Toimijat, joilla on vaikutusta kiinteistöjen ympäristö- ja energiatehokkuuteen

Yleisesti kyselystä ilmeni suomalaisten myönteinen asennoituminen digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Erityisesti arvioitaessa kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden trendien ja kehityskulujen tärkeimpiä tekijöitä, IoT ja älykkäät rakennukset nousivat yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä.

Toisaalta silloin kun digitalisaation and loT-tietomassan hyödyntämistä ja vaikutuksia pyydettiin arvioimaan kiinteistöalalla tarvittavan koulutustarpeen osalta, sen tarpeellisuuden edelle kiilasi monia muita tekijöitä. Suomalaisten osalta näitä olivat mm. valinta rakennusten peruskorjauksen ja purkamisen ja uudisrakentamisen välillä sekä rakennusten energiatehokkuuskorjausten kustannusten ja tuottojen tasapainotus julkisen paineen alla.

Omasta mielestäni yksi mielenkiintoisimmista tuloksista ja samalla merkittävin ero suomalaisten ja muiden eurooppalaisten maiden edustajien välillä havaittiin suhtautumisessa säädöksiin ja viranomaisiin. Suomalaisten lisäksi myös hollantilaiset näyttävät luottavan lainsäädäntöönsä. Toisin on Virossa.

 

Teknologiayrityksillä, alan asiantuntijoille, kuten insinööreillä ja arkkitehdeillä nähtiin olevan suurempi vaikutus muualla kuin Suomessa vaikka meilläkin heidän osaamista arvostetaan. Myös yliopistojen ja sitä kautta tutkimustiedon merkitys nähtiin Suomessa vähäisempänä kuin Virossa, Saksassa ja Hollannissa. Tämän ei tarvitse kuitenkaan merkitä sitä, että akateemista tietoa ylenkatsottaisiin laajamittaisesti.

Eräs selitys löytyy luultavasti energiatehokkuuteen vaikuttavien säädösten laatimisesta. On mahdollista, että suomalaiset samoin kuin hollantilaiset mieltävät lainsäädäntötyön sisältävän suurimman osan yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten tuottamasta uusimmasta tiedosta. Näitä tuloksia olen käsitellyt laajemmin Rakennuslehden numerossa 28. Keskustelu aiheesta jatkuu myös Rakennuttaminen 2019 päivillä, jossa väitöskirjatutkija esittelee työtään sääntelyn vaikutuksista rakennetussa ympäristössä.

Jos olet kiinnostunut siitä, miten tämän kyselyt kysymykset ja lukuisat vastausvaihtoehdot kääntyivät viidelle eri kielelle sekä millaisia raportteja eri maan edustajat ovat tuottaneet aineistosta, vilkaise: https://seererasmus.wordpress.com/

Tulokset ovat SEER – Towards sustainable and energy efficient real estate education and training -hankkeesta. Hankkeen koordinaattorina toimii Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja sen toteuttamisessa ovat mukana NCOI Opleidingen, (Hollanti), AFBB Akademie für berufliche Bildung gGmbH (Saksa), EkoFond (Slovakia), Tallinna Tehnikakõrgkool (Viro) ja Metropolia ammattkorkeakoulu. Hanke on saanut rahoitusta Erasmus+ Strategic partnerships -ohjelmasta rahoitussopimuksen No 034760 mukaisesti.

Virpi Slotte0 Posts

Kirjoittaja toimii Kiinkon kehityspäällikkönä vastuullaan tutkimus- ja kehityshankkeiden johto. Hän on väitellyt osaamisen kehittämistavoista ja konsultoinut aiheesta niin globaalissa yritysmaailmassa kuin useissa oppilaitoksissa. Erityisiin vastuualueisiin kuuluu verkkopedagogiikka ja sosiaalisen median pedagogisesti mielekäs hyödyntäminen.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti

Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää