Saint-Gobain puhallusvillaa.fi

Harari, Kiina, työmarkkinat ja eduskuntavaalit sekä kiinteistöverotus

Tätä kirjoittaessani olen loppusuoralla Yuval Noah Hararin uusimman kirjan ”21 oppituntia maailman tilasta” (Bazar Kustannus 2018, 368 sivua) lukemisessa. Tajunnanräjäytystä ja paljon aineksia omaan ajatteluun, elämän suurten perusasioiden jäsentelyyn, tämän päivän ymmärtämiseen. En voi muuta kuin suositella, ja toivoa että mahdollisimman moni lukisi kirjan. Sama koskee hänen kahta aikaisempaa kirjaansa ”Sapiens: Ihmisen lyhyt historia” ja ”Homo Deus: Huomisen lyhyt historia”.


Vierailin Kiinan 14 miljoonan asukkaan suurkaupunki Guangzhoussa (Kanton) 5.-15.10. ja saatoin vain hämmästellä kehitystä, silmät suurina. Asioita täytyy nähdä ja kokea omin silmin. Kiinalaisille ystävilleni joudun myös antamaan kiitokset, päästyäni näkemään asioita syvältä. Perinteiset polkupyörät ovat vaihtuneet sähköpyöriin, mopot vastaavasti, autokannassa hybridit ovat esillä, kameravalvonta liikenteessä on tehokasta ja liikenne myös toimivan rauhallista.

Kun maailman teräksestä kulutetaan noin puolet Kiinassa ja betonista yksi kolmasosa, näkyy se myös loistokkaissa pilvenpiirtäjissä. Kiinteistömaailman kehitys on päätä huimaavaa. Se on myös vaatinut ja vaatii insinööritaitoa, kaupunkisuunnittelun pelisilmää, ja kuten hyvin tiedämme, pitää kallisarvoisista kiinteistöistä ja toiminnoista niissä pitää myös huolta.

Kiina oli yhtäjaksoisesti yli 300 vuotta elintasollisesti selvästi Eurooppaa edellä, ennen kuin se kääntyi 1850-luvulla sisään päin. Nyt Kiina taas avautuu maailmaan, ja kovalla vauhdilla. Toivottavasti Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla ei käännä tuota sisäänpäin kääntymistä entistä enemmän läntisen maailman tavaksi. Siitä ei hyvä seuraa.

Kiinassa teknologinen kehitys oli läsnä kaikkialla, mobiilimaksuista lähtien. Maan virallinen strategia lähtee siitä että maan pitäisi muuttua innovaattoriksi ja tekniikan uudistajaksi, kärkikulkijaksi.

Halusimme tai emme maapallomme toimii ja tulee toimimaan globaalisti. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Maapallomme suurimmat ongelmat vaativat myös globaaleja ratkaisuja ilmastomuutoksesta lähtien. Siksi ainoastaan yhteistyö voi tuoda tuloksia. Toivottavasti olemme siihen kykeneviä.


Kiinasta ja kansainvälisistä ympyröistä minulle rakkaaseen kotimaahani eli Suomeen palattuani todella säpsähdin sitä, millaisista asioista meillä julkisuudessa kinataan taas. Työmarkkinoilla ammattiyhdistysliike ja maan hallitus tukkanuottasilla. Suoraan sanoen lähestyvien eduskuntavaalien vaalilaukka on jälleen lähtenyt liikkeelle, karannut käsistä. Ja millaisin seurauksin…

Soteakin on rakennettu jo kolmen hallituskauden aikana, eli toistakymmentä vuotta. Kaikki puolueet ovat olleet keitosta tavalla tai toisella keittämässä. Ilman tuloksia. Ja silti kaikki vastuulliset toimijat tietävät että soteuudistus on välttämätön.

Tällaisella toiminnalla mitä maassamme harrastetaan ei saada kuin hetken voittoja jotka kääntyvät tappioiksi. Hävettää.


Kotoinen kiinteistöverouudistuksemme etenee. Viime vuonna kiinteistöverolla kerättiin kuntien kassoihin noin 1,8 miljardia euroa. Kuntien toimintakate, eli tuottojen ja kulujen suhde, oli samaan aikaan miinuksella noin 30 miljardin euron verran. Erotus paikataan valtionosuuksilla ja verotuloilla. Rahaa siis tarvittaisiin lisää!

Kiinteistöverouudistuksen osalla puhutaan tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Höpö höpö. Uskokoon kuka haluaa. Uudistuksen lähtökohta on saada maapohjan ja rakennusten verotusarvot kohdalleen, siten että ne perustuisivat markkina-arvoihin. Vaikka uudistuksella ei olekaan tarkoitus vaikuttaa kiinteistöverotuksen tasoon, näin tulee tapahtumaan vääjäämättä. Valtiovarainministeriönkin arvio kertoo, että maapohjan ja rakennusten verotusarvot tulevat lähes kaksinkertaistumaan uudistuksen myötä.

Suomessa viranomaiset, jotka veroja halajavat, toteavat aina että Euroopan mittakaavassa Suomen kiinteistöverotus on varsin kohtuullista. Se kyllä pitää paikkansa, mutta silloin unohtuu mainita asian toinen puoli, eli kokonaisverotus. Se on puolestaan Suomessa samassa Euroopan mittakaavassa aivan ”tapissa”. Ja kun muuta verotusta ei varmasti lasketa, niin kiinteistöverotuksen korotus vain korottaa tuota tappia ikään kuin eksponentiaalisesti. Mitä järkeä siinä on (kun samalla unohtuu olennainen eli keskustelu kokonaisverotuksen tasosta ja sen merkityksestä)!

Timo Multanen0 Posts

Yli 35 vuoden ammattimainen osaaminen kiinteistöalalta. Vuoden isännöitsijä 1986. Laaja kansainvälinen kokemus ja kontaktit ympäri maailmaa. Toimi 2009-2011 CEPI European Council of Real Estate Professions President tehtävässä, 27 EU-maan kansallisten isännöinti- ja kiinteistöalan järjestöjen ollessa jäseniä. REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toiminut kolumnistina useissa julkaisuissa sanomalehdestä ammattijulkaisuihin. Harrastuksina gastronomia (Rotisseurs 1991 alkaen) ja viinit (Saimaan Munskänkarna 1991 alkaen), kirjallisuus, matkailu, musiikki ja sulkapallo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti

Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää