Saint-Gobain puhallusvillaa.fi

Haittaverot ja tulonjako

Verotuksen painopistettä pitäisi monien mielestä siirtää tuloista kulutukseen. Arvonlisäverolla ja ympäristöveroilla tai ns. haittaveroilla voidaan paikata valtion kukkaro, kun alennetaan tuloveroasteita.

Kaunis periaate: verotetaan kulutusta (eli nostetaan alveja) ja verotetaan vielä haitakkeita erikseen. Ja kiinteistökin on hyvä veriotuskohde. Ei pääse karkuunkaan.

Esimerkiksi vihreät toteavat, että työn verotus kohdistuu vain suomalaiseen työhön. Alv taas välillisesti kaikkeen, myös ulkomaiseen työhön. Tottahan tuo.

Ympäristöverot ja arkisten välttämättömyyksien alv:t muistuttavat usein tasaveroja kohdistuessaan suhteellisesti enemmän pienituloisiin, joilla esimerkiksi asuminen vie suuremman osuuden tuloista. Monet tulonsiirrot on toki sidottu indeksiin, jolloin ne hintojen noustessa vastaavasti kasvavat. Silti kaikki verot, jotka kohdistuvat arkisiin hyödykkeisiin (enpäs sano ”välttämättömyyksiin”, koska siitä voi alkaa saivartelu), muuttavat verotuksen painopistettä, eli todellista verojen määrää eri tuloryhmissä.

Vihreät ehdottavat, kuten monet muutkin, että ympäristöverojen kiristymistä pitää kompensoida pienituloisten verotuksen keventämisellä ja tulonsiirroilla. Verotettavan tulon alarajaa korotetaan.

Jotkin välilliset verot ovat vähemmän epäsosiaalisia kuin toiset. Esimerkiksi auton päästöihin perustuva vero: usein iso auto päästää keskimäärin enemmän kuin pieni. Arvokkaasta kiinteistöstä menee isompi vero kuin vaatimattomasta – periaatteessa. Käytännössä kiinteistövero ei kovin tarkkaan katso viimekätisten maksajien veronmaksukykyä. Ja haittaverona normi-asuinkiinteistön veroa tuskin voi pitää?

Samaan aikaan autojen päästöverottamisen kanssa käsketään haja-asutusalueiden työttömiä käymään töissä maakunnan kasvukeskuksessa 50 km päässä. Koska lähimmällä bussipysäkillä on bussin ja ufon ilmestyminen yhtä todennäköistä, on usein pakko ostaa vähillä rahoilla auto. Ei uusi vaan kokoonsa nähden runsaspäästöinen.

Jostain verot on kerättävä. Vanhan ilkeän vitsin mukaan vennamolaisten ja korpikommunistien vaalitäky oli: ”verot valtion maksettaviksi”. Veroilla saa kaikkea kivaa enkä minä ainakaan koe niihin nääntyväni. Mutta koetetaan päästä siitä…jos ei populismista niin silmien sulkemisesta arkitodellisuudelta, jota esimerkiksi puolueiden veropoliittisiin ohjelmiin tuntuu liittyvän.

Vihreät mainitsin, koska heidän veropoliittinen ohjelmansa käsittelee paljon tässä esille ottamiani asioita: ei siksi, että heidän ohjelmansa olisi jotenkin muita huonompi.

Kaikki verotuksen painopisteen siirtely esimerkiksi alv:n ja tuloverojen välillä vaikuttaa nettotulojen jakautumiseen. Jos pienituloisimmille hyvitetään arkisten hyödykkeiden alv:n nousu korottamalla verottoman tulon alarajaa ja pitkällä tähtäimellä vaikka perustulomallilla, siirtyy verorasitus helposti ”melko pienituloisten” maksettavaksi. Jos heitäkin armahdetaan, maksajia ovat keskituloiset. Ellei veroja kaikkiaan leikata, jolloin seuraava kysymys on, mistä budjetissa leikataan?

Mitä erilaiset verouudistusmallit todellisuudessa tarkoittavat vaikkapa muutamalle erityyppiselle, fiktiiviselle veronmaksajalle? Mitä oikeasti tapahtuu, kun teemme verotuksessa näin ja näin?

Jukka Siren225 Posts

Kirjoittaja on Suomen Kiinteistölehden 63-vuotias toimituspäällikkö, jonka harrastuksena keväästä syksyyn on merellä liikkuminen hitaasti kajakilla tai vähän nopeammin 45-vuotiaalla veneellä. Oikean talven koittaessa sitten suksilla.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti

Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää