”Asumisoikeus koetaan turvalliseksi, tarpeelliseksi ja helpoksi asumismuodoksi.” Näin luonnehtii tutkimusjohtaja Pekka Vuorela tuoretta asumisoikeusasumisesta tehtyä tutkimusta. Siinä luodattiin asumisoikeusasumiseen liittyviä mielikuvia, asukkaiden tyytyväisyyttä asumismuotoonsa ja sen kehittämistarpeita. Tutkimus antaa aineksia myös meneillään olevan asumisoikeuslain uudistamisen yhteydessä käytävään keskusteluun. Lakiesitys on tarkoitus saada eteenpäin eduskunnalle jo elokuussa. Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneita asukkaita voi luonnehtia laatutietoisiksi ja palvelujen toimivuutta vaativiksi. Tätä taustaa vasten on merkittävää, että asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä asuntojensa sijaintiin sekä kokivat, että hyvin tavoitettavissa ovat niin palvelut kuin luonto. Kehittämistarpeista tärkeimpinä pidettiin yhtiöiden yhteisten pelisääntöjen luomista, järjestysnumerokäytännön poistamista ja valtion lainaehtojen uusimista. Samalla koettiin, että asumismuotoa ei arvosteta riittävästi. Vastaajista 65 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaa asuntoonsa liittyviin asioihin ja 53 prosenttia koko kiinteistöön liittyviin asioihin. Omistajayhteisöjen haasteisiin kuuluukin loppujen asukkaiden vakuuttaminen vaikuttamismahdollisuuksista ja se, että asukashallinnosta kiinnostuneita saataisiin nykyistä enemmän. Asokotien hallituksen asukasedustaja Virve Kuurna tosin muistutti tutkimusta kommentoidessaan, että aina on asukkaita, joille riittää pelkkä asuminen. Järjestelmän täytyy hänen mielestään toimia, vaikka ei asukashallintoon kuuluisikaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen puolestaan summaa tutkimuksen annin toteamalla, että nyt asukkaat ovat antaneet yhdistykselle selkeät tavoitteet, joilla vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen. Jos kuitenkin asukkaiden luonnehdinta nykytilanteesta kiteytyy sanoihin ”turvallinen, tarpeellinen ja helppo”, voi todeta, että huonommatkin lähtökohdat Pyykkösen luotsaamalla yhdistyksellä voisivat olla. Lisää aiheesta sivulla xxxx. Asko Sirkiä