Hydraulihissi on ahtaan paikan hiljainen kulkija
Kiinteistölehti 4/2010, Tekniikka

Vanhoihin taloihin hankitaan jälkiasennushissiksi usein mini- tai kaitahissejä. Hydraulinen koneisto on niissä yleinen. Se on äänetön ja jonkin verran köysihissiä halvempi ratkaisu.

Hydraulihissi ei ole uusi keksintö vaan jo yli sata vuotta sitten paljon käytetty laite. Hydrauliikkanesteenä saattoi olla jopa kaupungin vesijohtoverkosta otettu vesi. Nyt hydraulihissit ottavat käyttövoiman pumpulleen sähköverkosta.  Sähkömoottori pyörittää öljypumppua hissin kulkiessa ylöspäin. Toimintaperiaate muistuttaa hieman hydraulista tunkkia. Alaspäin hissi tulee tavallisesti vain päästämällä painetta venttiileistä; moottori ei käy. 

Hydraulihissin koneikko sijoitetaan usein kuilun viereen.  – Ne voidaan kuitenkin sijoittaa melko vapaasti; esimerkiksi kellarikerrokseen hissikuilun läheisyyteen alle 10 metrin päähän hissikuilusta, kertoo RH Tekniikka Oy:n Reijo Liimatainen.   Tilaa hissille, ainakin kaidalle Hissityypin valinnan ratkaisee paljolti talon porraskäytävien mitoitus. Ahtaisiin paikkoihin sopii parhaiten minihissi tai kaitahissi. Nimet ovat harhaanjohtavia. Nykyaikainen minihissi voi olla koritiloiltaan isompi kuin 1960–70 -lukujen kiinteistöissä yleiset pienet hissit, vaikka näitä pidetään ”tavallisina” hisseinä.  Minihissin korin leveys on 80 ja syvyys 120 – 140 cm. Kaitahissin leveys on sama mutta syvyys lähes kaksi metriä. Kaitahissiin mahtuvat esimerkiksi ambulanssin paarit. Hydraulisella kaitahissillä kuilun leveys on tavallisesti hiukan toista metriä. Yleinen ja usein halvin ratkaisu on tehdä hissikuilu porrashuoneen keskelle leikkaamalla porrassyöksyjen väliin aukko. Esteenä saattaa olla portaiden muuttuminen niin kapeiksi, että pelastusviranomaiset eivät kelpuuta niitä. Määräykset vaihtelevat kunnittain. 

Sivulta kantavassa syöksyssä kantavuus häviää kun reunaa leikataan. Silloin syöksyn sivuun asennetaan tarvittaessa ”kulmarautavahvistus”.   

Isossa porrashuoneessa hissi voidaan sijoittaa porrassyöksyjen keskellä olevaan tyhjään tilaan. Joskus siihen sopii kaitahissi niin, ettei portaikkoon tarvitse juuri koskea. Vanhoissa taloissa saattaa tila olla epäsäännöllinen. Hissin pohjamuoto voidaan sovittaa tilanteen mukaan.

Jos hissi asennetaan kavennettujen porrassyöksyjen väliin, kestää itse hissiurakka muutaman viikon porrashuonetta kohti; harvoin yli kahta kuukautta. Asukkaiden kannalta ikävin vaihe on hissikuilun tilan piikkaaminen porraskäytävään. Se vie useimmiten pari viikkoa. Asukkaat eivät normaalisti joudu evakkoon, vaan leikkaus voidaan tehdä asukkaiden käyttäessä porrashuonetta.

Joskus joko hissi tai uudet portaat voidaan rakentaa talon rungon ulkopuolelle. Tällöin voidaan yleensä asentaa täysimittainen köysihissi. Talon kerrosala kasvaa, joten tontilla on oltava rakennusoikeutta ja myös käytännössä tilaa. Tämän mallin muunnelma on tehdä porrashuoneen kohdalle ulkoseinään vain pieni ulkonema hissille.

Hydraulihissi äänetön voittaja Oulunkylässä

As Oy Helsingin Uusi Pajamäki on kahden rakennuksen taloyhtiö Oulunkylässä. Vuonna 1955 valmistuneista taloista toisessa on viisi porrasta ja toisessa kolme. Porrashuoneen rakenne on sellainen, että asuntoja on ”puolen kerroksen välein”. Siksi hisseille tulee pysähtymistasoja pohjakerroksen lisäksi kahdeksan vaikka taloissa on neljä kerrosta.  – Hissihankkeen taustalla oli jo vuoden 2001 alussa järjestetty kysely, jolloin kolmasosa osakkaista kannatti ja kaksi kolmasosaa vastusti hanketta. Tämän jälkeen asia jäi joksikin aikaa kun tehtiin kiinteistön sähköjen kunnostus, ikkunoiden ja parvekeovien uusinta sekä perusteellinen linjasaneeraus, yhtiötä vuodesta 1999 isännöinyt Jari Lyytikäinen Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy:stä kertoo.

– Asia nousi esiin jälleen vuoden 2007 lopussa osakasaloitteesta, jolloin hallitus aktivoitui itsekin asiasta kiinnostuneena ja pyysi muutaman budjettitarjouksen hissien rakentamisesta. Niiden pohjalta laadittiin uusi kysely siitä tulisiko jälkiasennushissit rakentaa. Kyselyn palaute saatiin kesällä 2008. Hankkeen kannatus oli nyt todella selkeää, joten asiaa alettiin työstää eteenpäin.

Erillistä hankesuunnittelua ei tehty, koska porrashuoneiden mallin takia oli muutenkin selvää mihin hissit asennetaan. Syyskuussa 2008 pidettiin ylimääräinen yhtiökokous, jossa päätettiin suunnittelun toteuttamisesta. Tammikuun lopulla 2009 pidettiin asukastiedotustilaisuus, jossa käsiteltiin luonnossuunnitelmat ja sen jälkeen samana iltana ylimääräinen yhtiökokous. Siinä hyväksyttiin laaditut luonnossuunnitelmat ja valtuutettiin hallitus kilpailuttamaan hanke. Toukokuun lopussa 2009 päätettiin hankkeen toteutuksesta, rahoituksesta ja muusta urakkaan liittyvästä.

– Oikeastaan yhtiökokous ei varsinaisesti päättänyt hissityypistä, vaan hankkeen reunaehdoista. Luonnossuunnittelun valmistuttua oli tiedossa, että neljä hissiä on kapeampia ja pidempiä kuin toiset neljä. Jälkimmäiset ovat leveämpiä ja lyhyempiä, mutta ne voidaan varustaa automaattiovilla. Jälkimmäisten hissien lähellä kulkee huoltotunneli, joka rajoitti hissien pituutta, Lyytikäinen sanoo.

Toteutussuunnitelmien valmistuttua laadittiin ehdot tarjouskilpailulle. Seitsemän tarjouspyyntöä lähetettiin. Neljä vastasi ja näistä kaksi täytti ehdot. Toinen oli RH Tekniikan hydraulihissi.

– Hissin valinta ei herättänyt sen enempää keskustelua varsinkaan sen jälkeen kun oli käyty tutustumassa vastaavan hissin hankkineeseen taloyhtiöön. Hissien hiljaisuutta pidettiin tärkeänä tekijänä. Tutustumiskäynneillä voitiin todeta valitun mallin myös olevan sitä, Jari Lyytikäinen sanoo.   Urakoitsijan valinta oli Lyytikäisen mukaan tässä tapauksessa helppoa, koska hintakin oli selkeästi edullisin. Päätös jätettiin hallituksen päätäntävaltaan sillä edellytyksellä, että hankkeelle saadaan varsinainen hissiavustuspäätös.

– Vaihtoehtoja olisi ollut, mutta yleensä taloyhtiöt valitsevat edullisemmasta päästä olevia tarjouksia. Lähiöissä ratkaisevat yleensä kustannukset, toisin kuin joskus kantakaupungissa missä esimerkiksi rakennuksen ulkoasuun vaikuttavat seikat voivat painaa enemmän, Helsingin kaupungin hissiasiamies Erkki Holappa kertoo.

Energia-asiat puhuttavat nykyisin niin paljon, että jotkut saattavat ajatella hissin vaikutusta talon energiatodistukseen. – Voitaisiin kysyä myös, mitä vaikuttavat taloyhtiön sauna tai huonon huoltoyhtiön hoito. Ainakin asukkaiden henkilökohtaiseen energiankäyttöön vaikuttaa positiivisesti, kun liikuntaesteet ovat poissa. Aina voidaan asetella asioita vastakkain mutta onko siitä hyötyä, Holappa kysyy.

– Lisäksi painottaisin sitä, että hankkeeseen valjastetaan riittävän ammattitaitoinen ryhmä suunnittelijoita ja luonnollisesti valvontaan tulee panostaa, muistuttaa Lyytikäinen.

Hissihanke saa vetoapua

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää 50 % avustuksen kaikille ehdot täyttäville hissihankkeille. Monissa kunnissa myönnetään lisäksi oma avustus. Ne vaihtelevat tällä hetkellä nollasta viiteentoista prosenttiin. Esimerkiksi Helsingissä avustus on 10 % ja Tampereella 15 %. Siten avustusprosentti on kaikkiaan 50 – 65. 

Avustusten jälkeen taloyhtiön maksettavaksi jää Oulunkylässä kustannuslaskelmien perusteella enintään 62 €/m² eli 3102 € asuntoa kohden. Kaikki asunnot kun ovat kooltaan 50 m². Lisäksi kolme taloyhtiön omistuksessa olevaa asuntoa myydään osarahoitukseksi. 

– Vaikutus vastikkeeseen jää hyvin pieneksi, Jari Lyytikäinen toteaa. Hankkeen lopullinen budjetti on noin 1,9 miljoonaa euroa, josta saadaan 60 % avustuksena. Budjetti sisältää lisäksi 10 % lisätyökustannusvarauksen sekä rakennuttamis- ja valvontakustannukset. Avustusosuuden jälkeen jää yhtiölle rahoitettavaksi 40 %. Osa siitä rahoitetaan vielä omaisuuden myynnillä eli niillä kolmella asunnolla.

– Kun avustusten määrä ylittää 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista, myös taloyhtiön tulee noudattaa julkista hankintalakia. Asia tulee harvoin vastaan taloyhtiöissä eikä se välttämättä ole tuttu. Se voi oikeastaan toteutua vain jälkiasennushissien rakentamisessa hissittömään kiinteistöön, Lyytikäinen muistuttaa.

Pelkkään suunnitteluun saa ARAlta lisäksi enintään 50 % kustannuksista. Sitä ei peritä takaisin jos hanke raukeaa tai lykkääntyy. Suunnittelurahat eivät siten pala kokonaan. Mutta silloin ei enää saa hissin varsinaiseen toteutussuunnitteluun. Erkki Holappa toteaa, että vaikka ARAlta saatu 50 % avustus ei vielä laukaise kilpailutuspakkoa, kilpailuttamista suositellaan. – Suunnittelukustannukset on sisällytetty Uuden Pajamäen tapauksessa hankkeen kokonaiskustannuksiin, jolloin niistäkin saadaan 60 % avustusta, Jari Lyytikäinen kertoo.

Kun avustus ylittää 50 % eli käytännössä jos mukana on myös kunnan rahaa, kilpailutus on pakollinen ja se on laitettava julkisten hankintojen sähköiseen ilmoituskanavaan HILMAan www.hankintailmoitukset.fi/.  Kilpailutuksen alarajaa on ehdotettu nostettavaksi 150 000 euroon, mutta lakia ei ole vielä vahvistettu. Nyt se on 100 000 €.

Hissihanke nousee

Taloyhtiö voi siis selvitä hissiprojektista alle sadan tuhannen euron omalla panostuksella porrashuonetta kohti. 150 000 euroa on taloyhtiön osuudeksi jo yläkantissa normaalitapauksessa - jos sellaista nyt on kuin ”normaali talo”. Talot ovat yksilöitä, joten summa vaihtelee. – Jos joudutaan soveltamaan erikoisia ratkaisuja, hinta voi nousta paljonkin, Erkki Holappa sanoo. Esimerkiksi vanhojen kaupunkikortteleiden jugendtaloissa entiset ”palvelusväen raput” voivat olla todella ahtaita. Niissä joudutaan myös usein ottamaan huomioon museoviraston näkemyksiä. Hinta taloyhtiölle voi kiivetä jopa 250 000 euroon, mutta tämä ei ole mikään ehdoton sääntö. Pitkäaikaisella lainalla, ennakkorahastoinnilla ja ARAn sekä mahdollisilla kunnallisilla avustuksilla vastikerasitus saadaan usein pysymään kohtuullisena. Hissin rakentamiseen tarvitaan aina rakennuslupa. Vaadittavan rakennuslupamenettelyn raskausaste riippuu siitä, miten paljon talon ulkoasu ja mahdollisesti rakennusala muuttuvat. Jos porrastasanne on vuorotellen suunnitellun hissikuilun kummallakin puolella, on hississä oltava ovi kahdella seinällä, Usein porrashuone on rakennettu niin, että tasot ovat kerrosten puolivälissä. Tällöin asukkaat joutuisivat nousemaan tai laskeutumaan puoli kerrosta hissiltä kotiovelle, mihin avustusehdoissa suhtaudutaan nihkeästi. – Tämähän voidaan ratkaista läpikuljettavalla hissillä, kuten Oulunkylässäkin, eikö vaan? Ja kyllä se niin on, ettei esteettömyys oikein täyty hankkeissa, joissa joutuu kipuamaan tai laskeutumaan puoli kerrosta.Porrashuoneet voivat olla erikokoisia. Silloin täytyy joka rappuun tehdä omanlaisensa hissi.

Hissin valinnassa tärkeää Turvallisuus, toimintavarmuus, helppokäyttöisyys, koneiston ja hissikorin äänettömyys ja tasainen kulku ovat oleellisia. Lisäkustannuksin saa ratkaisuja, jotka ovat koon, värien ja ovimallien osalta sopusoinnussa talon yleisilmeen kanssa. Epäsäännöllinen pohjamuoto tai kalliit pintamateriaalit nostavat nekin hintaa.

Jokainen hissin asentaminen vanhaan kerrostaloon on omanlaisensa hanke Kannattaa heti alussa keskustella paikallisten rakennusvalvonta- ja paloviranomaisten kanssa esimerkiksi seuraavista asioista:  * Paljonko porrashuonetta saa kaventaa? Pelastusviranomaisten tulkinnat minimileveydestä vaihtelevat paikkakunnittain. * Tarvitaanko ja sallitaanko julkisivumuutoksia? * Onko kotikunnalla lisäavustuksia valtion 50 %:in päälle? * Millainen hissiratkaisu olisi paras? * Jos hankitaan hydraulihissi, mihin pannaan koneisto? * Vanhoissa taloissa ei aina ole tarkkaa tietoa rakenteista, jolloin ne on selvitettävä.

Hydraulihissin plussia: * Koneisto on helpompi sijoittaa kuin köysihissin koneisto. Se voidaan sijoittaa muualle kuin hissikuilun yhteyteen, esimerkiksi hissikuilun lähelle kellarikerroksen nurkkaan, missä rakennustila on vähemmän arvokasta.  * Korin ja kuorman paino siirtyy sylinterin kautta suoraan kuilun pohjaan rasittamatta kuilun seinää. Siksi hydraulihissi on usein hyvä vaihtoehto vanhoihin rakennuksiin. Tosin myös joillakin muilla hissityypeillä on itsekantavia kuiluja.* Hydraulihissi on yleensä jonkin verran halvempi kuin vastaavaan tilaan asennettava ja koriltaan vastaavan kokoinen köysihissi.Hydraulihissin miinuksia:* Energiankulutus on suurempi kuin köysihissillä.* Hydrauliikkaöljy pitää vaihtaa 5 – 7 vuoden välein ja vanha öljy hävittää.  Muita hissivaihtoehtoja ahtaaseen paikkaan: 

*Konehuoneeton hissi on useimmiten perinteinen köysihissi, jonka kone on hissikuilussa. Hississä on vastapaino tavallisen köysihissin tapaan. Ratkaisu säästää tilaa lähinnä kuilun yläpäässä, jossa ei tarvita erillistä konehuonetta. Lähes kaikilta hissien valmistajilta löytyy konehuoneeton ratkaisu. *Vastapainoton hissi on konehuoneettoman hissin alatyyppi, jossa ei ole kuilussa liikkuvaa vastapainoa. Näin säästyy ahtaassa hissikuilussa tilaa itse hissikorille.  *Itsekantava hissikuilu liittyy usein hihnavetoiseen hissityyppiin. Hissikuilu nimensä mukaisesti kantaa itsensä ilman että lujuutta tarvitsee hakea porrashuoneen rakenteista. Tällaisia saa hydraulihisseihinkin ja myös konehuoneettomiin. * Ketjuvetoisessa kaitahississä hissikoria liikuttaa sähkömoottorin pyörittämä ketju. Yksinkertainen ja edullinen ratkaisu silloin, kun hissin ei tarvitse olla kovin nopea. Ketjuhissi mahtuu vielä kapeampaan kuiluun kuin koriltaan samankokoinen hydraulihissi. * Kaitahissinä on käytetty myös ruuvihissiä. Ne ovat äänekkään maineessa, koska koneisto sijaitsee korin katolla. Kehitys on tosin mennyt eteenpäin. Erkki Holappa toteaa, että nämä ketju- ja ruuvihissit ovat kuitenkin jäämässä Suomessa taka-alalle. Ne ovat monille asentajille hieman outoja.

Lisää aiheesta netissä:

ARAn hissitietoa:www.ara.fi/default.asp?node=1260&lan

Helsingin kaupungin hissiprojekti (hyödyllistä tietoa muillekin kuin helsinkiläisille):www.hel2.fi/hissiprojekti/Hissiprojekti.html

TKK:n tutkimus:www.sotera.fi/pdf/Jalkiasennushissien_vaikutukset_Sotera_2006.pdf