Kun Suomen Kiinteistölehti kauan sitten oli kansakouluiässä, kerrostalojenkin pihoilla oli hevostalleja, pesutupia ja halkoliitereitä omissa piharakennuksissaan.
Pihalla oli aina elämää. Joskus suorastaan elämöintiä. Kuivattiin pyykkiä ja heitettiin lestiä. Talon kissat ajoivat takaa rottia, lapset kissoja ja talonmies lapsia ainakin urbaanilegendoissa. Posetiivari vieraili joskus tarjoamassa elävää musiikkia. Elintason noustessa pihat muuttuivat asfalttikentiksi, joilla laidunsivat vain peltilehmät. Monet pihat eivät alun perinkään tainneet olla varsinaiseen oleiluun suunniteltuja tai lapsiystävällisiä kuin muistojen kultaamina. Vähitellen lasten varovaisinkin pallopeli kriminalisoitiin.
Noista ajoista on monilla kulmilla edistytty. Autot on siirretty parkkihalleihin joissa ne viihtyvätkin paremmin. Pihoissa kasvaa muutakin kuin pujoa ja piharatamoa. Joskus parkkihallin kannenkin saa viheriöimään. Naapuripihat ja kokonaiset korttelit kykenevät yhteistyöhön. Leikkivälineet ovat palanneet pihoille entisiä turvallisempina.
Parantamisen varaa meillä kaikilla silti aina on. Piha on talon yhteinen olohuone jossa tulisi voida oikeasti oleskella. Lisäksi se on taloyhtiön käyntikortti. Ensi kertaa tuleville vieraille ei tarvitse selitellä ympäristön laatua kun piha on kun piha on viihtyisä ja siisti. Pihan hoito on muuttunut vuosikymmenten mittaan vielä enemmän kuin itse piha. Talonmies on uhanalainen laji. Koneet puhdistavat ne paikat minne pääsevät. Nykyaikaiset kiinteistönhoitokoneet taipuvatkin kyllä aika hankaliin koloihin. Käsityöllä ja talkoohengellä on kuitenkin aina sijansa ainakin pihan vihreyden vaalimisessa.
Viihtyisä piha nostaa kiinteistön arvoa
Asiaa on vaikea mitata, mutta tutkimukset ja gallupit viittaavat siihen, että piha ja välitön lähiympäristö vaikuttavat kiinteistön ja sen huoneistojen arvoon merkittävästi. Asuntoa on helpompi myydä tai vuokrata jos piha antaa hyvän ensivaikutelman.