Kaikki pitää tehdä asukkaille ja työntekijöille mahdollisimman helpoksi. Pienistä asioista tulee toimintatapa, kun vain on edellytykset tehdä asiat oikein, summaa Martinlaakson Huollon toimitusjohtaja Sakari Salminen. Teksti ja kuvat: Tuula Toivio
Martinlaakson Huolto on ensimmäisiä huoltoyrityksiä, joka on laatinut itselleen sertifiointikelpoisen ympäristöjärjestelmän. Ainakin järjestelmän laatineella diplomi-insinööri Suvi Runstenilla on sellainen tuntuma, että kovin yleistä ympäristöjärjestelmien käyttöönotto ei pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vielä ole.
Runsten perusti viime vuonna EcoChange-nimisen ympäristökonsultointiyrityksen, joka laatii muun muassa EcoStart –ympäristöjärjestelmiä pienille ja keskisuurille yrityksille.
Usein yrityksissä ajatellaan, että ympäristöjärjestelmän laatiminen on raskas prosessi. Pk-yrityksille suunnattu EcoStart on huomattavasti kevyempi kuin kansainvälisesti tunnetummat EMAS ja ISO 14001, Runsten selittää.
Kansainvälisesti toimivalle yritykselle hän suosittelee EMAS- tai ISO-järjestelmää. Paikallisesti toimivalle yritykselle riittää EcoStart, jonka voi rakentaa minimissään neljässä päivässä, ja joka on myöhemmin laajennettavissa ISO 4001-järjestelmäksi.
Ympäristöjärjestelmästä pisteitä tarjouskilpailuissa
EcoStart-järjestelmän luomiseen saa tukea TE-keskukselta. Yritys maksaa osallistumisesta joitakin satoja euroja päivältä.
Miksi pienen yrityksen sitten kannattaisi uhrata niukkoja resursseja ympäristöjärjestelmän tekemiseen?
– Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on tietoisuus siitä, mitkä asiat ovat ympäristön kannalta tärkeitä ja miten niitä parannetaan. Kaupanpäällisenä tulee edelläkävijäyrityksen maine, Suvi Runsten kertoo.
Yritys saattaa saada tarjouskilpailuissa lisäpisteitä ympäristöjärjestelmästä. Kulutuksen pienentymisestä ja toiminnan tehostamisesta tulee tietysti myös kustannussäästöjä, Runsten jatkaa.
Pienillä rahallisilla panostuksilla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä energia-, vesi-, jätevesi- ja jätehuoltokuluissa.
Haaste saada asukkaat mukaan
Martinlaakson Huolto on huoltanut suurinta osaa Vantaan Martinlaakson kerrostaloista siitä lähtien, kun taloja alkoi 40 vuotta sitten nousta alueelle. Lähes kaikissa alueen taloissa on tehty julkisivuremontti, jolla on parannettu energiataloutta ja karistettu harmaan betonilähiön leimaa.
– Paljon ympäristöasioissa riittää vielä tehtävää, kertoo toimitusjohtaja Sakari Salminen.
Salminen on Martinlaakson taloissa tuttu hahmo. Hän kertoo, että viestiä on helppo viedä eteenpäin, kun talot sijaitsevat lähellä toisiaan. Asukkaiden saaminen mukaan kierrätysajatteluun on tärkeää.
– Kaikki pitää tehdä mahdollisimman helpoksi. Roskat menevät helposti sekajätteeseen, jos lajittelu sekä kodeissa että jätehuoneissa on hankalaa tai lajitteluopastus ei ole riittävää.
Lajittelusta pitää myös muistuttaa aina välillä uudestaan. Muutokset vaativat sulattelua. Sitoutuminen tulee ajan kanssa.
Jätteiden lajittelu parani
Ympäristöjärjestelmän laatiminen käynnistyy yrityksessä ideariihillä, jossa listataan yrityksen keskeiset ympäristönäkökohdat ja pisteytetään niiden merkitys.
Martinlaakson Huollossa kartoituksen avulla selvisi eräs kiireellisiä toimenpiteitä vaativa asia: traktoreiden polttoainesäiliöstä oli valunut öljyä maahan täytön ja tankkauksen yhteydessä. Öljy imeytettiin, ja yhtiö harkitsee metallialustan ja pienen katoksen rakentamista säiliölle.
Jätehuolto todettiin hyvin järjestetyksi, mutta vielä löytyi kehitettävää. Toimitusjohtaja Sakari Salminen esittelee huoltoyhtiön pihalla sijaitsevaa jätepistettä, johon lajitellaan puujäte, sähkö- ja elektroniikkaromu, sekajäte ja ongelmajätteet. Huoltoyhtiö kerää ne kiinteistöistä, samoin kuin vanhat autonrenkaat.
Kiinteistöillä on omat jätepisteet, joissa on paperin, kartongin, biojätteen ja osittain myös energiajakeen keräystä. Energiajae on jätettä, jota ei voi kierrättää materiaalina, mutta joka voidaan käyttää hyödyksi energian tuotannossa: esimerkiksi elintarvikkeiden muovikääreet ja -pakkaukset.
Huoltoyhtiön omat paperin ja kartongin keräysastiat saivat seurakseen ympäristöjärjestelmän myötä biojäte- ja energiajaeastiat. Jäteöljyn ja suodattimien keräämistä talteen aiotaan kehittää. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että auraus ja hiekoitus suunnitellaan huolella ja turhat ajot minimoidaan. Tässä on vain pieni osa asioista, joihin ympäristöohjelma kiinnittää huomiota.
Ohjelman toteutumista seurataan
Ympäristöohjelman laadintaan sisältyi työntekijöiden koulutus sekä vastuunjako ympäristöasioissa. Ympäristöohjelman teko ei jää pintaraapaisuksi, sillä sen toteutumista seurataan.
Kuuden kuukauden kuluttua ohjelman valmistumisesta pidetään seurantapäivä, jossa käydään läpi ohjelman toteutumista. Seurantapäivästä lähtee raportti TE-keskukseen. Sisäinen auditointi järjestetään jatkossa kerran vuodessa. Sertifikaatti vanhenee kolmessa vuodessa, jonka jälkeen se on mahdollista uusia.
Sakari Salmisen mielestä yrityksen olisi vaikea lähteä laatimaan ympäristäohjelmaa ilman konsultin apua.
– Konsultit auttavat myös löytämään julkista rahaa. Tämä on toimivaa yhteistyötä, Salminen sanoo.
EcoStart-ympäristöjärjestelmä
EcoStart -todistus on tunnustus yrityksen sitoutumisesta ympäristöasioiden parantamiseen. Toteutettuaan ohjelmaa vuoden ja laadittuaan seurantaraportin yritys voi hakea auditointia ja todistusta ympäristöohjelmalleen. Yritykset, joilla on aiemmin laadittu ympäristöjärjestelmä, voivat saada todistuksen päivittämällä ympäristöohjelmansa sekä seurantaraportin ja läpäisemällä auditoinnin.